Vauvabreikki

Pika-moit! Meille syntyi 20.1 ihana, terve ja tarmokas tyttö. Koko perhe voi hyvin ja onnellisesti ♥.

Ja nyt joudun jatkamaan tätä pientä blogilomaa ainakin siihen asti, kunnes neiti oppii nukkumaan kunnollisia päiväunia.  Toivottavasti tämä tapahtuu ennen 18. ikävuotta.

Suklaakerroskakku

No jopas täällä on ollut laiskan pulska bloggaaja. Eikä vauvakaan ole vielä syntynyt ollakseen looginen tekosyy tähän saamattomaan 10 päivän hiljaisuuteen. Hyi hyi ja soo soo.

Nojoo.

Taitaa allekirjoittaneen ajatukset olla kuitenkin jo jossain muualla kuin tässä blogissa. Valitan. Tänään rv. 40+4 EIKÄ MITÄÄN TAPAHDU.

Paitsi sen verran tapahtuu, että täytin vuosia viime lauantaina ja vaikka asiaa ei suuremmin juhlistettukaan, niin kakku piti saada. Ja överi-suklainen, tiätty!  Olin himoinnut Yummy Bakerin suklaakerroskakkua jo jostain sysipimeästä marraskuusta lähtien, joten nyt syy oli mitä parhain toteuttaa se myös omassa keittiössä. Ja voi jestas, että oli suklaista! Siis ihanaa! Ohje alla.

(Noudatin alkuperäistä ohjetta kaikessa muussa paitsi munien määrässä. Niitä olisi kuulunut laittaa 2 - laitoin 3.)

SUKLAAKERROSKAKKU

Kakku:

4 dl vehnäjauhoja

3,5 dl sokeria

1,75 dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

ripaus suolaa

2 dl maitoa

1 dl öljyä

1 tl vanilja-aromia

3 kananmunaa

2 dl kuumaa vahvaa kahvia

Täyte:

400 g maustamatonta tuorejuustoa

150 g maitosuklaata

100 g tummaa suklaata

1 rkl sokeria

Kuorrute:

0,75 dl kermaa

100 g tummaa suklaata

1. Valmista suklaakakku sekoittamalla kuivat aineet kulhossa. Lisää jauhoseokseen maito, öljy ja munat. Sekoita lopuksi joukkoon kahvi. Taikina saa jäädä melko löysäksi, joten älä huolestu. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 175 °C:ssa noin 40-45 min. Jäähdytä hyvin.

2. Valmista täyte sulattamalla suklaat vesihauteen päällä. Sekoita sen jälkeen sula suklaaseos tuorejuuston ja sokerin kanssa. Leikkaa suklaakakku kahteen osaan ja lusikoi puolet täytteestä kakun väliin ja loput kakun päälle.

3. Valmista kuorrute pilkkomalla suklaa pieniksi paloiksi kulhoon. Kiehauta kerma ja kaada suklaan päälle. Sekoita tasaiseksi ja kaada kakun päälle. Koristele kakku esimerkiksi vadelmilla tai ananaskirsikoilla.

Anna ääni!

Kaunista alkanutta vuotta murut! Toivottavasti pää ei ole pipi ja vatsassa pysyy muukin kuin vishy.

Esittelin teille nämä yltiöihanat ja superit popcorn-suklaat reilu kuukausi sitten ja vihjasin silloin osallistuvani niillä myös CoCoVin superfood-henkiseen reseptikilpailuun. Nyt kilpailu on avattu Facebookkiin, joten hus hus ääniä antamaan!

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan yhteensä 3 kpl 100 euron arvoisia CoCoVin tuotepaketteja. Herkullisimmat ohjeet laatineet bloggaajat pääsevät puolestaan kokkaamaan ravintola Muruun ison idolini Henri Alénin seuraan, joten sikäli en panisi pahitteeksi, jos antaisitte äänenne juuri näille suklaille. ;)

Vuonna '12

Hyi yrjö. Miksi päässäni alkaa soida Eppujan Vuonna '85 aina, kun edes ajattelen koostepostauksen kasaamista? Ja miten muka voi olla jo vuoden viimeinen päivä? Vastahan oli heinäkuu, jolloin minä tein... öhmm... niiin... mitä ihmettä olen silloin puuhaillut? Taitaa siitäkin ajankohdasta olla sittenkin  enemmän aikaa kuin pari viikkoa (ja minulla dementtia).

Onneksi on tämä blogi, jonne edes tietyt asiat tallentuvat kronologiseen järjestykseen. Let's see, mitä täältä löytyikään.

Maailman makuja tuli tänä vuonna maisteltua näemmä Sri Lankassa (jonka surffiparatiisiin kaipaan niin, että sydän on pelkkä tuulessa tanssiva tyhjä paperipussi muistojen äärellä), Berliinissä (myös ikuinen ikävä, mein Liebsten), Riiassa ja Kreikassa. Useampikin reissukohde olisi kelvannut, etenkin tähän vuoden pimeimpään ajankohtaan, mutta toukokuussa tulostaan ilmoittanut mini-pumpkini pisti loppuvuoden suunnitelmat uusiksi. Kokonaisvaltaisesti ja rytinällä.

Vuoden ravintolakohokohta oli liioittelematta oma synttäridinnerini A21 Diningissa. Muita ihania löytöjä olivat Saariston kesäinen sunnuntabrunssi, porvoolaisen Bistro Sinnen lounas, Herttoniemenrannasta löytyvä paellaelämys sekä Helsingin kovimpien ravintolatulokkaiden Social Bulevardin maistelumenu ja Pure Bistron sienipuuro, joista en sitten kappas vaan blogannutkaan ikinä? Hyvä minä.  Tosin muuten vuosi 2012 olikin aikamoista kotoilun kulta-aikaa tai ainakin tuntuu, että söin ulkona melkein harvemmin kuin köyhinä opiskelija-aikoina. Tulevana äitinä voin varmaan vain uneksia muutoksista, mutta ehkä tuolla jossain tulevaisuudessa odottaa vielä asia nimeltä oma elämä.

Vuoden viiniksi minulla ei yllätys-yllätys ole ainuttakaan ehdokasta. Tuleva kevättalveni on kuitenkin pelastettu, sillä täytin juuri ennen joulua kaappini Alkon viimeisillä Kungfu girleillä. Joskus jälkijunakin on parempi kuin ei junaa ollenkaan.

Vuoden floppi taisi olla murheellinen leipäprojektini, mutta luulen, että sitä ei ole vielä haudattu kokonaan. Vuosi 2013 kuluu suurimmaksi osaksi äitiys- ja vanhempainvapaalla joten nythän sitä aikaa hitaalle leipomiselle vasta löytyykin! Vuoden Suuri Urakka oli puolestaan joulukalenteri, joka anasti aikani melko kokonaisvaltaisesti marraskuun puolivälistä aina jouluun asti.

 

Kuluneen vuoden googletetuimmat reseptit olivat ikuinen listaykkönen tomaattikeitto (vajaat 6000 hakua vuoden aikana!) sekä  joulun alla julkaistut luumurahka ja smetanasilli. Hakusanalla"pumpkin jam" ja sen eri muodoilla blogiin eksyi noin 4000 vierailijaa. Kuinkakohan moni niistäkin pettyi, kun täältä ei edelleenkään löydy kurpitsahillon ohjetta? Kaikista päättömimmiltä ja pervoimmilta hakusanoilta onneksi säästyttiin, huh.

Ruuanlaiton kannalta 2012 oli antava ja opastava. Tunnen kehittyneeni. Listasin vuoden omat suosikkireseptit ja suurimmat onnistumisen hetket kuukausittain seuraavanlaisesti:

Tammikuu: Hot Dog -sämpylät
Helmikuu: ceasarsalaatti
Maalskuu: pikkasen paremmat kalapuikot
Huhtikuu: tacot kookoskatkaravuilla, omenakurkkusalsalla ja cipotlekermalla
Tukokuu: appelsiininen vuohenjuustopasta
Kesäkuu: -
Heinäkuu: munakoisoa ja fetapolentaa
Elokuu: Nigellan minttusuklaakeksit
Syyskuu: Tuomaksen vegechili
Lokakuu: lämmin linssi-kurpitsasalaatti
Marraskuu: popcorn-suklaa
Joulukuu: imelletty perunalaatikko

2012 jää muistoihini hienona ja koko loppuelämääkin ajatellen erityisenä odotuksen vuotena, mutta uusi saa nyt tulla.  Tilaan siltä heti ainakin yhden synnytyksen, sillä näin kuusi päivää ennen laskettua ajankohtaa olo alkaa olla jo vähän pinkeä. Lisäksi toivon ja odotan uusia seikkailuja, kehitystä ruokakuvauksen saralla ja blogille paljon aikaa. Eiköhän niillä hyvä vuosi synny.

Tervetuloa 2013!

LUUKKU 24: Jouluinen glögipannacotta

Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!

Niin se joulu joutui ja niin teki myös Pumpkin Jamin joulukalenterin vihonviimeinen postaus. Oli hippusen vaikea päättää, mitä tämän luukun taakse tulisi (ja voin paljastaa, että vielä toissapäivänä ei meinannut tulla yhtikäs mitään!), mutta juhlan kunniaksi saatte vielä yhden suussa sulavan, helpon ja jouluisen jälkiruokavinkin. Voiko niitä muka olla liikaa? E-e-eeei.

Sitäpaitsi kaikki palvovat pannacottaa. Joulunakin (ja etekin sillon).

JOULUINEN GLÖGIPANNACOTTA (neljälle)

2 liivatelehteä
4 dl kuohukermaa
2 rkl sokeria
1 vaniljatanko
1/2 tl kanelia
hyppysellinen jauhettua kardemummaa
hyppysellinen jauhettua pomeranssinkuorta 

Pinnalle:
3/4 dl glögitiivistettä + 1/2 dl vettä (tai reilu desi tavallista glögiä)
1 rkl hyytelösokeria
muutama puolukka tai karpalo koristeeksi

1. Laita liivatelehdet kylmään veteen 5 minuutin ajaksi.

2. Laita kerma ja sokeri kattilaan. Halkaise vaniljatanko kahtia ja raaputa siemeniä hieman irti. Lisää sekä siemenet että halkaistu vaniljatanko kermaseokseen. Lisää kaneli, jauhettu kardemumma ja pomeranssinkuori. Anna seoksen lämmetä kiehumispisteeseen ja nosta kattila pois liedeltä.

3. Nouki vaniljatanko pois. Sekoita vispilällä seoksen joukkoon lionneet ja kuivaksi puristetut liivatelehdet. Varo kuitenkin, ettei kerma vaahtoudu.

4. Annostele pannacotta hiukan jäähtyneenä laseihin tai jälkiruokakulhoihin. Anna hyytyä peitettynä jääkaapissa vähintään 3 tuntia.

5. Kiehauta glögi. Lisää hyytelösokeri sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä hetki. Lusikoi glögisiirappi varovasti hyytyneiden pannacotta-annosten päälle ja koristele muutamalla marjalla. Laita pannacotat jääkaappiin jähmettymään vielä hetkeksi.

♥ ♥ ♥

Nyt tämä bloggaaja sulkee läppärinsä ja ryntää ennalta määrittelemättömän pituiselle joululomalle, sillä vaikka itse kerskunkin, niin onhan tässä tullut huhkittua. 24 perättäistä reseptipostausta, lukemattomia kauppalistoja, inspiraation valvottamia öitä, onnistumisen riemua (ja vastapainona toki myös pilalle menneitä herkkuja), karttuneita ruuanlaittotaitoja, mieltä nostattavia kommenttejanne ja mitä vielä! On ollut ihan paras kuukausi ja vaikka en ihan heti lupaa seuraavalle vuodelle samanlaista kimaraa, on tämä ainakin ollut blogihistoriani hauskin (vaikkakin työläin) haaste itselleni. Ja jyrkästi kohonneista kävijämääristä päätellen myös te olette pitäneet joulukalenteristani. Kiitos, että jaksoitte tsempata ja pysyä mukana!

Loppuun vielä paras joulubiisi ultimate parhaimmalta joululevyltä, jonka puhkisoittaminen on ollut osa omaa jouluperinnettäni aina julkaisuvuodesta -97 asti. On se vaan niin hyvä!

Iloista ja maukasta joulua!

LUUKKU 23: Ihanat sitruuna-rosmariinikeksit

Tiptap tiptap tipe tipe tip tap. Vähiin käyvät päivät ennen joulupukin saapumista. Nappaappa tästä silti vielä yksi syötävä lahjaidea pukinkonttiin: iiiihanat sitruuna-rosmariinikeksit!

Tarkoitukseni oli oikeastaan leipoa näitä Pipsa Hurmerinnan rosmariinikeksejä, mutta homma lähti lievästi sanottuna lapasesta löydettyäni ensin tämän ja sitten vielä tämän reseptin. Lisäksi liian suuri loraus sitruunamehua aateloi rosmariinipikkuleivät pikemminkin sitruunakekseiksi, mutta hyvä maku lienee tärkein. Keksit ovat kivan kirpsakoita ja maistuvat joulunakin viimeistään siinä vaiheessa, kun suklaaöverit on vedetty viidesti. Toki aiemminkin.

(Huomatkaa muuten keksien päällä oleva kuorrute. Wooops. Olen taas askeleen lähempänä sitä näpertelevää ja askartelevaa kotiäitiä, joka minusta ei pitänyt ikinä tulla.)

SITRUUNA-ROSMARIINIKEKSIT

200 g huoneenlämpöistä voita
1 dl sokeria
1 tl luomusitruunan raastettua kuorta
3 rkl sitruunamehua
½ tl vaniljauutetta
1 rkl tuoretta rosmariinia hienonnettuna (eli pari oksaa)
4½ dl vehnäjauhoja
1/4 tl  suolaa
½ dl mantelilastuja

Kuorrutus:
1½ rkl ranskankermaa (tai kermaa)
2,5 dl tomusokeria
2 tl sitruuanmahua
mantelilastuja ja tuoretta rosmariinia koristeluun

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita joukkoon sitruunankuori, -mehu ja vaniljauute.

2. Yhdistä toisessa kulhossa jauhot, rosmariini, suola ja mantelilastut.

3. Yhdistä jauhoseos voiseokseen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Muovaa taikinasta kaksi halkaisijaltaan kolikon kokoista pötkylää. Kääri ne kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi (itselläni oli yön yli).

4. Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Ota taikinapötköt kylmästä ja leikkaa ne noin puolen sentin kokoisiksi paloiksi. Paista uunssa 8-12 minuuttia. Keksien värin pitäisi jäädä aika vaaleaksi, joten omani olivat uunissa hieman liian pitkään. Anna keksien levätä paiston jäkeen pellillä muutama minuutti ja siirrä sen jälkeen jäähdytysritilälle.

5. Kun keksit ovat jäähtyneet, valmista kuorrutus sekoittamalla ainekset yhteen. Lusikoi kuorrutetta jokaisen pikkuleivän päälle. Koristele esim. mantelilastuilla ja rosmariininlehdillä.


Psssst. Jos joku joulunajan jälkiruoka on vielä ideoimatta, nakkaa tänään kauppakassiin glögiä, hyytelösokeria, vaniljatanko, liivatelehtiä/agar agaria ja desi kuohukermaa ruokailijaa kohti. Jatko-ohjeet lötyvät aattoaamun luukun takaa :)