BEST OF 2014

 

Vuosi vetelee viimeisiään. On siis perinteisen vuosikatsauksen aika!

Omat suosikkikokkailuni vuodelta 2014:

Tammikuu: Ramenburger. Veikeä hittipurilainen nuudelisämpylöistä.

Helmikuu: Late Lammas -kakku. Oman lapsen syntymäpäivät - mikä ihana tekosyy hyvästellä ainakin kerran vuodessa ne omaa esteettistä silmää hivelevät pavlovat ja muut kakut marjaröykkiöillä ja leipasta vaikkapa lampaan näköinen kakku!

Maaliskuu: Soijabolognesepizza. Soijarouheen ja minun historia on ailahteleva kuin kevätpäivien sää, mutta tämä pizza ylitti omatkin odotukset.

Huhtikuu: Tunapasta vol. 2.0. Kolmen sipulin tonnikalapasta tuli, näki ja voitti köksänkirjasta opitun tomaattimurskaversion 6-0. Ruokalistamme vakiokamaa nykyään.

Toukokuu: Parsarisotto 2.0. Toukokuussa kulman taakse hiipinyt kesä toi mukanaan parsasesongin ja Kiran parsarisoton, joka olikin niin hyvää, että vähän itkeä märräsinkin. Oi vihreä toukokuu, mikset sä jo tuu!

Kesäkuu: Vuohenjuustolla täytetyt grillatut paprikat. Ostin keväällä grillin ja tässä oli tulos. Veikkaanpa, että grilli savuaa täynnä paprikaa myös ensi kesänä.

Heinäkuu: Pippurinen bostonleipä. Leipä, jonka sisään on kieputettu pippurijuustoa, pekonia ja paistettuja sieniä - ou hellou!

Elokuu: Belugalinssejä ja kauden kasviksia nyytissä.  Yritin tehdä mahdollisimman halvan aterian - valmistinkin mahdottoman hyvän annoksen linssejä ja kasviksia!

Syyskuu: Oiottu paneer tikka masala. Sysky, arki, kiire - mahtava tekosyy oikaista ruuanlaitossa!

Lokakuu: Kesäkurpitsa-pekonivuoka. Yritin jossain vaiheessa syksyä vältellä gluteenia ja innostuin sen seurauksena riisilaatikkoruuista. Erityisesti tästä kesäkurpitsa-pekonivuuasta.

Marraskuu: No mitäs hittoa mä tässä kuussa tein? En ainakaan blogannut!

Joulukuu: Punajuurigraavattu uunilohi. Joulukuussa postasin varmaan enemmän kuin muina kuukausina yhteensä (enkä edes liioittele... valitettavasti), joten myös lempparireseptiä oli vaikeampi valita. Päädyin tähän helakan purppuraan punajuuriloheen, koska jatkossa sitä tulee aivan varmasti kokattua muulloinkin kuin jouluna.

Vuosi 2015?

Suuria visioita vai blogin hautajaiset? Makasin marraskuussa keskellä yötä valveilla ja mietin toista tuntia tätä kysymystä. Vuosi 2014 on ollut vähän semmonen erilainen vuosi. Ensimmäinen ruuhkavuosi.  Tiedättehän nää kiireet, kun kotona jaloissa hyörii huomionkipeä taapero, töitä on ja paljon, kello neljältä teillä ruuhkaa ja pää leviämässä kaikista aikatauluista, paikkoihin ehtimisestä ja asioiden muistamisesta? Tuntui, ettei blogille löytynyt enää aikaa ja intoa.

Riittääkö sitä aikaa ja energiaa sitten ensi vuonnakaan? En tiedä, mutta muutoshalu paremmaksi bloggariksi on taas kova. Ja koska vuodenvaihde on lupausten aikaa, olen kirjoittanut itselleni ylös mantran "LUPAAN TEHDÄ KERRAN VIIKOSSA JOTAIN BLOGIIN LIITTYVÄÄ". Ei siis enää oho-hupsis-kuukauden-blogitaukoja, vaan aion raivata viikostani minimissään sen pari tuntia aikaa bloggaamiselle. Aivan samalla tavalla kuin raivaan tilaa muillekin säännöllisille harrastuksille (joita siis on ihan sikana eli ööö... yksi... taaperojumppa).

Tällä lupauksella on tietysti hintansa. Saadakseni useammin jotain postattavaa olen päätänyt, että bloggaan jatkossa nykyistä enemmän myös liharuokia, koska niitä myös syön ja teen. Olen tähän asti vähän ujostellut postata niitä, sillä Pumpkin Jam lokeroitui kuitenkin aikoinaan kasvisruokapainotteiseksi blogiksi. Todennäköisesti ongelma on vain omassa päässäni, mutta tähän asti olen tuntenut pettäväni alkuperäiset lukijat (joita niitäkin on siis ihan sikana jäljellä, eli ainakin kaksi), jos lisään ruokiin pekonia saati lihalientä.

Vuonna 2015 lupaan tehdä vihdoin myös jotain tuolle kaksi vuotta päivittämättä olleelle reseptiarkistolle sekä blogin ulkonäölle ylipäätänsä. Se muutos ei tosin tapahdu vielä ylihuomenna eikä ehkä ensi kuussakaan, mutta vuoden päästä täällä saa luvan näyttää vähän toisenlaiselta ihan jo oman viihtyvyyden takia. Tää oranssi kurpitsameininki on niin blaah! Mitähän sitä keksisi tilalle?

Mutta tämän pidemmittä puheitta ja näiden lupausten vanavedessä toivotan enää...

...kuplivaa ja onnellista uutta vuotta 2015, teille jokaiselle!

LUUKKU 24: ROMMITOTI x 2

Joulukalenterin viimeistä luukkua viedään ja pian on aika näpäyttää internetselain kiinni, ottaa muki kuumaa käteen ja käpertyä sohvalle viettämään juhlista mukavinta. Mutta ei ihan vielä! Ennen Lumiukkoja ja joulurauhanjulistuksia haluan vinkata vielä tästä merimiesten juomasta, joka on jo vähän unohdettu, vaikkakin äärimmäisen jouluinen drinkki.

 

 

JOULUINEN ROMMITOTI (yhdelle)

1,5 dl vettä
1-2 tl juoksevaa hunajaa
2 tl sitruunanmehua + siivu luomusitruunaa koristeeksi
1 kanelitanko
1 tähtianis
4 cl tummaa hyvää rommia

Laita hunaja, sitruunamehu ja rommi valmiiksi mukiin. Kiehauta vesi, kanelitanko ja tähtianis pienessä kattilassa. Kaada sen jälkeen vesi ja mausteet mukiin ja sekoita. Maista ja lisää tarvittaessa sitruunanmehua tai hunajaa. Koristele lasi sitruunaviipaleella. Nauti kuumana.

SIIDERIROMMITOTI (kahdelle)

1 pullo (0,33l) kuivaa omenasiideriä
4 cl tummaa hyvää rommia
2-3 tl juoksevaa hunajaa
Muutama omenaviipale koristeeksi

Laita rommi, hunaja ja omenaviipaleet valmiiksi mukeihin. Kuumenna omenasiideri melkein kiehuvaksi ja kaada mukeihin. Sekoita, tarkista maku ja nauti.

 

RAUHALLISTA JA MAKOISAA JOULUA RAKKAAT LUKIJAT!

LUUKKU 23: SIENIPIILOT

 R a k a s t a n uunituoreita voitaikinaan leivottuja suolaisia pasteijoita ja ne kuuluvat ehdottomasti joulun ajan tarjoiluihin siinä missä makeat joulutortutkin. Tänä vuonna kääräisin voitakinan sisään yrteillä, valkoviinillä ja dijonsinapilla maustettuja sieniä ja niistä syntyikin hauska vegeversio perinteisistä nakkipiiloista.

 

 

SIENIPIILOT (30 KPL)

 

1 kg voitaikinalevyjä

Muna voiteluun

2 tl seesaminsiemeniä

 

Täyte:

Oliiviöljyä paistamiseen

2 varsisellerin vartta

1 iso sipuli

500 g sieniä (esim. herkkusieniä)

3 valkosipulinkynttä

1 kukkurallinen rkl dijonsinappia

1 dl kuivaa valkoviiniä

Suolaa

Mustapippuria

2/3 dl korppujauhoja

Tuoretta timjamia

Lehtipersiljaa

 

Valmista ensin sienitäyte. Hienonna varsiselleri ja kuorittu sipuli. Kuumenna öljyä isolla paistinpannulla ja kypsennä selleriä ja sipulia 10-15 minuuttia tai kunnes ne ovat väriltään kullanruskeita. Puhdista ja pilko sillä aikaa sienet ja kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.

 

Lisää sienet ja valkosipulinkynnet pannulle ja kypsennä n. 5 min. Lisää sen jälkeen sinappi ja valkoviini ja kypsennä vielä 5-10 minuuttia tai kunnes neste on hieman haihtunut. Mausta suolalla ja pippurilla ja nosta sieniseos jäähtymään. Lisää lopuksi jäähtyneeseen täytteeseen korppujauhot ja tuoreet hienonnetut yrtit. Tarkista maku.

 

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Ota sulaneet voitakinalevyt ja leikkaa kukin levy kolmeen osaan. Ota reilu teelusikallinen sienitäytettä ja aseta taikinalevyn keskelle. Taita taikinalevyn päät yhteen ja sulje rulla painellen reunat haarukalla kiinni. Täytä ja muotoile kaikki taikinalevyt samalla tavalla. Lopuksi voitele pasteijat ja koristele seesaminsiemenillä. Paista 12-15 min.

 

Alkuperäinen ohje: Jamie Oliver

 

LUUKKU 22: PAISTETTUA KAALIA JA MAUSTEVOITA

Maukkaassa maustevoissa pyöritelty paistettu kaali on rento lisuke myös joulupöytään. Maustevoi kannattaa väsätä aina itse niin saat maut juuri mieleiseksesi. Alla on yhden sortin maustevoiohje, mutta yhtä hyvin voit käyttää voihin myös muita yrttejä, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja tai sitruunaa.

PAISTETTUA KAALIA JA MAUSTEVOITA (NELJÄLLE)

Maustevoi:
250g kylmää voita
2 valkosipulinkynttä
1 punainen chili
Muutama oksa tuoretta rosmariinia
7 anjovisfilettä öljyssä

Kuori ja paloittele valkosipulit muutamaan osaan. Puolita chili ja poista siemenet. Nypi rosmariininlehdet oksista. Kuivaa anjovisfileet. Aja kaikki ainekset tasaiseksi massaksi joko sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.  Kippaa maustevoi leivinpaperin päälle ja muotoile ja pyörittele se paperin sisään pötköksi. Sulje pötkö elmukelmulla napakaksi paketiksi ja laita jääkaappiin tai pakastimeen viilentymään.

Kaali:
4 ISOA kourallista kaalinlehtiä, paria eri lajiketta
3 rkl balsamiviinietikkaa
Maustevoita

Ryöppää kaalinlehdet  kiehuvassa, suolalla maustetussa vedessä 2-3 min. Kaada keitinvesi pois ja jäähdytä kaalinlehdet kylmän juoksevan veden alla. Kuivaa kaalit lopuksi.

Sulata reilu pala maustevoita korkealaitaisessa isossa paistinpannussa, korkeassa lämpötilassa. Lisää joukkoon myös balsamiviinietikka ja lopuksi kaalinlehdet. Paista kaalinlehtiä koko ajan sekoittaen muutama minuutti kunnes ne ovat kuumia. Siirrä sen jälkeen tarjoiluvadille. Lorauta vielä pannulle jäänyt sula maustevoi kaalien päälle.

Ohje: Jamie Oliver.

LUUKKU 21: LÄHTEKÄÄMME LÄNSI-UUDELLEMAALLE

Uh sitä hymyn ja ähkyn määrää, kun lyllersin viikko sitten kotiin kainalossa salkullinen pienpanimo-olutta ja kädessä kassillinen lähiruokaa. Takana oli päivä Länsi-Uudellamaalla, jossa Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy  teki kaikkensa esitelläkseen parhaat palat seutunsa gastronomisista helmistä. Toivottavasti näistä tärpeistä löytyy vinkkejä myös teille, kun suuntaatte seuraavan kerran auton nokan vaikkapa Hankoa kohti!

***

Länsi-Uudestamaasta minulle tulee mieleen lähinnä Espoo, joka ei ilmeisesti edes kuulu Länsi-Uuteenmaahan. Voisi siis sanoa, että hyppääminen Kiasman edessä Lumon bussiin ja suuntaaminen Espoosta vielä rutkasti lännempää teki todellakin terää  - ainakin allekirjoittaneen yleissivistykselle.

 

Retken ensimmäinen etappi oli 1600-luvulle juurensa kurottava Wasterby Gård, joka tarjoaa komiat kartanomaiset puitteet yöpymiselle ja ruokailulle maaseudun rauhassa Inkoossa.  Mikä ihastuttava paikka!  Westerby Gårdin keittiön ideologiaan kuuluu nimenomaan paikallisten tuotteiden käyttäminen ja jalostaminen eri muotoihin, mistä meitä muistutettiinkin maistiaisilla talon "kalapuikkosta" ja bruleesta. Maistui fantastiselle! Kurkkasimme uteliaina myös hotellin puolelle, jonka 10 persoonallista ja somaa huonetta omistajat ovat restaaroineet nykyisenlaisiksi vuonna 2008. Hotellista löytyi myös poreallas ja iso yhteissauna , jonka lauteille mahtuu 8-10 henkeä yhtä aikaa. Täydellinen paikka esim. pienille perhejuhlille!

 

 

 

Kartanomaisemista bussi jatkoi matkaansa kohti Hankoa poiketen lopulta pienelle hiekkatielle. Siellä meitä oli vastassa valpas vahtikoira, Sjöbergit ja ihan hurjan monta kanaa. Sjöbergin tila on perinteinen  maatila Hangon kupeessa Täktomissa ja se tuottaa vapaan kanan munia, useita eri perunalajikkeita sekä muita kasviksia sesongin mukaan. Tuotteita saa käydä ostamassa suoraan tilalta ja ne ovatkin niin suosittuja, ettei niitä aina liikene edes jälleenmyyjille asti. Lähtipä sieltä minunkin matkaan 15kpl tuoreita munia ja kilo rehtejä multaporkkanoita joulun porkkanalaatikkoa varten.

 

 

 

Odotin retkeltä eniten ravintola Origon saaristolaispöytää, jonka kehuttuja silakoita ja sillejä kävimme Tuomaksen kanssa vilkuilemassa jo toissakesänä (päädyimme tuolloin kuitenkin toiseen ravintolaan kalakeitoille). Yllätyksenä tuli, että tämä Hangon Itäsatamassa vanhassa makasiinissa sijaitseva ja maineikkaana kesäravintolana pidetty rafla on auki myös joulukuussa - ja itse asiassa ympäri vuoden! Nauttiessamme saaristolaisbuffan uskomattoman hyviä antimia ravintoloitsija Jan kertoilikin ympärivuotisen aukiolon tuomista haasteita. Toivon todella, että Origo kykenee pitämään jatkossakin ovensa auki talvella, joten mars mars kaikki nauttimaan ravintolan ruuista ja juomista!

Hangosta bussi kiidätti meidät seuraavaksi Raaseporiin Pohjan kylään, jossa sijaitsee viime kesänä avattu Deli Tukku. Deli Tukun konsepti käsittää lähiruokamyymälän, kahvilan, West Charkin tehtaanmyymälän sekä Glöden -grilliravintolan. Ravintolan puolella saimme ensimmäisenä "pienet" maistiaiset West Charkin rullasylttyä sekä uunirosollia, mikä oli vaan niin mielettömän hyvää, mutta samalla aivan liikaa juuri ahmitun saaristolaispöydän jälkeen! Kiitos kuitenkin Jan Westmanille ruuasta ja yrityksensä esittelystä! Myymälän valikoima oli  humalluttavan laaja ja ongelmaksi syntyi päättää, mitä kaikkea EN osta kotiin tuliaisiksi. Lopulta laukkuuni päätyikin luomumehua karpalosta ja puolukasta, fenkoli-näkkileipää ja Avaruusasema-blogin Mikon kehaisemaa dukkah-mausteseosta ja seesamiöljyä, joita meinaan nauttia tuoreen focaccialeivän kera. Maistuu saletisti taivaalta ja poutapilviltä!

Deli Tukusta saa muuten arkisin myös lounasta ja kahvilasta todella herkun näköisiä leivoksia. Eli paikka on ehdottomasti varteenotettava levähdyspaikka ja erinomainen vaihtoehto ABC:lle!

 

 

 

Pohjan kyläkeskuksesta matka jatkui Fiskarsin Ruukkiin, jossa pääsin vierailemaan nyt ensimmäistä kertaa. On muuten aika mykistävän kaunis paikka eikä joulunajan koristelut ja valot suoranaisesti rumentaneet sen sadunomaista karakteria. Fiskarssiin on kyllä pakko palata vielä joskus omalla ajalla fiilistelemään!

Fiskarssissa pysähdyimme hotelli-ravintola Fiskars Wärdshusissa, jossa meitä odotti - yllätys yllätys - huikea annos  Kosken Kartanon luomu Herefordin ulkofilettä riistakastikkeen ja suppilovahvero-puikulaperunapaistoksen kera. Jälkkäriksi nautimme jumalaista karpalo-semifreddoa, jossa oli  puolukkaa, mascarponemoussea, kinuskikastiketta ja vadelmamarenkia. Jaa että miten jaksoin syödä vielä nämä? En todellakaan tiedä! Ruokailun yhteydessä ravintoloitsija Marja Karlsson kertaili meille mm. Fiskars Wärdshusin eli "Wärssyn" historiaa, joka yltää vuodelle 1836 asti. Wärssy onkin Suomen vanhin koko ajan toiminnassa ollut majatalo!

 

Fiskarssin alueella piipahdimme myös Rekolan Panimossa, jonka ilokseni tunnistin tuottavan yhtä kaikkien aikojen lempioluttani, tuoreella inkiväärillä maustettua Rekolan Panimon Kesäkollia! Panimon perustaja, olutmestari Jari esitteli meille panimoa ja maistatti lopuksi muutamat oluet. Rekolan Panimon juuret ovat Vantaan Rekolassa, mutta viime kesänä  pytyt ja pullotuskoneet päätyivät Mäntsälän kautta Fiskarssiin. Jos liikutte siellä päin ja olette innostuneita pienpanimo-oluista, piipahtakaa ihmeessä Rekolan Panimon myymälässä!

Paluumatkalla Helsinkiin bussi kääntyi vielä kerran tieltä saadaksemme Susse Ekströmin kylmälaukussa toimittamat maistiaiset Sjundbyn jäätelöstä. Sjundbyn jäätelö on saanut alkunsa kesällä 2012, kun Susse avasi miehensä kanssa kesäkahvilan Sjundbyn linnan vanhassa viljamakasiinissa. Ideana oli tuottaa pieniä määriä herkullista kotitekoista jäätelöä ja tarjota se tötteröinä itse tehdyssä vohvelissa, mutta tottakai kysyntä räjähti käsiin. Enkä ihmettele yhtään, sillä sen verran hyvät herkut on kyseessä. Sjundbyn jäätelöä voi ostaa mm. suoraan Siuntiosta Four Seasons Fish -myymälästä.

***

Retki kesti kaikkiaan 9 tuntia ja tämän tekstin jälkeen on varmasti selvää, että se oli myös varsin kattava (ja, heh, täyttävä). Silti paljon jäi varmasti myös näkemättä ja maistamatta, joten takaisin on päästävä ja koko perheen voimin. Kinnostaisi myös tietää, onko Itä-Uudellamaalla vastaavia vierailun arvoisia paikkoja ja lähiruuan tuottajia, sillä Vuosaaresta Hankoon on aika pitkä matka perunanhakuhommiin. Kertokaa, jos tiedätte!

*Retken ja ruuan tarjosi  Länsi-Uudenmaan Lumo makailu Oy.

LUUKKU 20: PIPARIMISU

Tätä Italian lahjaa maailman jäkiruokafanaatikoille (lue: myös minulle) ei tarvitse hylätä joulunakaan, kun  savoiardikeksit vaihdetaan kotoisampiin pipareihin.

 

PIPARIMISU (kahdelle-kolmelle)

N. 100 g pipareita

4-5 rkl kylmää kahvia

1 dl vispikermaa

1 kukkarallinen rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 tl piparkakkumaustetta

125 g mascarponejuustoa

Kaakaojauheta koristeluun

Murusta piparit ja kostuta ne kylmällä kahvilla. Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi ja mausta sokerilla, vaniljasokerilla ja piparkakkumausteella. Lisää mascarpone ja vatkaa nopeasti tasaiseksi seokseksi. Kokoa misu maljoihin kerroksittain. Sihtaa pinnalle lopuksi kaakaojauhetta.

LUUKKU 19: LOHIRIISILAATIKKO

Joulun aikaan jääkaappiin kasaantuu herkästi sekalainen seurakunta erilaisia jämäpaloja graavi- ja savulohesta. Niitä voi tietysti hotkia sellaisenaan mehevän saaristolaisleivän kyljessä, mutta yhtä hyvin niistä voi jalostaa tällaisen tuhdin ja ihanan uuniruuan vaikka välipäivien evääksi. Olen viime kuukausien aikana innostunut kokkamaan aika paljon nimenomaan riisilaatikoita ja ne tuovatkin toivottua vahtelua iänikuisille pasta- ja perunalootille. Kannattaa kokeilla!

 

LOHIRIISILAATIKKO (kuudelle)

 

4 dl riisiä (käytän itse risottoriisiä, mutta toki muutkin lajit käy)
2 keitettyä kananmunaa
5 dl maitoa
3 kananmunaa
300 g graavi- tai savulohta
1 luomusitruunan raastettu kuori + mehu
Nippu tilliä
Suolaa ja valkopippuria
Voita

Kypsennä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori ja hienonna keitetyt kananmunat. Suikaloi lohi.

Yhdistä suuressa kulhossa keitetty riisi, hienonnetut keitetyt kananmunat ja lohi. Mausta suolalla, pippurilla, raastetulla sitruunamehulla ja hienonnetulla tuoreella tillillä.  Maistele, jotta saat suolan ja muut maut balanssiin. Kaada seos sen jälkeen voideltuun tai öljyttyyn uunivuokaan.

Sekoita kananmunat ja maito keskenään ja kippaa nekin vuokaan. Tasoita pinta haarukalla painellen. Vuole päälle vielä voilastuja.

Paista 175-asteisessa uunissa n. 35 min.  Ennen tarjoilua purista laatikon päälle vielä sitruunanmehua.

LUUKKU 18: UUNIROSOLLI

Punajuurta, perunaa, porkkanaa, sipulia, suolakurkkua, omenaa ja pinkiksi värjättyä kermaa - niistä on täydellinen rosolli tehty. Myös upean värinen ja makuinen uunirosolli syntyy pitkälti samoista aineksista. Ainoastaan suolakurkut kannattaa tarjoilla erikseen eikä työntää  mukaan pataan ;-)

UUNIROSOLLI (kuudelle)

400 g punajuurta lohkoina
400 g perunaa lohkoina
2 punasipulia lohkoina
2 porkkanaa paloina
2 rkl oliiviöljyä
Ripaus suolaa ja mustapippura
2 tl fariinisokeria
2 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
2 dl kuohukermaa
200 g vuohenjuusoa
2 rkl omenasosetta

Lado punajuuri-, peruna- ja sipulilohkot sekä porkanapalat kevyesti voideltuun uunivuokaan. Valuta päälle oliiviölj ja isää ripaus suolaa ja mustapippuria sekä fariinisokeri ja timjami. Sekoita maut kasvisten joukkoon. Kuumenna kerma kattilassa ja paloittele joukkoon vuohenjuusto. Sekoita niin kauan, että juusto sulaa. Mausta seos omenasoseella., sekoita tasaiseksi ja kaada uunivuokaan kasvisten päälle. Gratinoi 175-asteisessa uunissa noin 45 min.

Ohje Teresa Välimäen ja Johanna  Lindholmin Hyvää Joulua -kirjasta.

LUUKKU 17: PUNAJUURIGRAAVATTU UUNILOHI

Lohi on meidän joulupöydän kunkku, mutta valitettavan harvoin se tarkottaa muuta kuin graavi- ja savukalaa. Nyt kuitenkin törmäsin uunilohiohjeeseen, joka oli pakko panna testiin joulun pyhiä ajatellen. Tämä kala saa huikean purppuran värinsä nimittäin punajuuresta, jolla lohi graavataan ennen uuniin laittamista.

PUNAJUURIGRAAVATTU UUNILOHI (NELJÄLLE)

1 kg ruodotonta kirjolohifileetä
1 rkl öljyä
1 rkl voita

Punajuurimarinadi:
1 raaka punajuuri
1 luomusitruunan kuori
2 rkl hienonnettua tilliä
1 rkl sokeria
2 tl suolaa

1. Kuori ja raasta punajuuri. Pese ja raasta sitruunan kuori. Hienonna tilli. Yhdistä kaikki marinadin ainekset kulhossa.

2. Aseta lohipala laakeaan astiaan ja levitä punajuuriseos kalan pintaan. Anna maustua 3 tuntia jääkaapissa.

3. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Poista marinadi kalan pinnasta.

4. Voitele uunivuoka öljyllä ja voilla. Nosta kala vuokaan ja kypsennä uunissa 10-15 minuuttia, kunnes kalan pinta tuntuu hiutaleiselta. Ota pois uunista ja anna vetäytyä 5 min.

Ohje Glorian Ruoka & Viini 8/2014.

LUUKKU 16: UUNISSA PAAHDETTUA LANTTUA JA VIHREITÄ PAPUJA

Jos joululaatikot eivät aattona innosta, voi ne korvata hyvin uunissa paahdetuilla juureksilla. Tässä esimerkki erinomaisesta lanttulooran korvikkeesta!

Sain syksyllä käsiini arvostelukappaleen Chocochilin Elinan uudesta muhkeasta Vegaanin keittiössä -kirjasta. Aion kirjoittaa opuksesta vielä oman postauksen, mutta sitä ennen isken haukkana kiinni reseptiin, jonka ajattelin heti ensi silmäyksellä sopivan joulukalenteriini. Kirjan sivuilla tämä ruoka tunnistaa nimeä uunissa paahdettua lanttua, kikherneitä ja vihreitä papuja, mutta itse jätin keitetyt kikherneet pois. Jos niitä kuitenkin haluaa lisätä ruokaan, kannattaa ne nakata lanttujen sekaan samaan aikaan vihreiden papujan kanssa ja sen jälkeen kuumentaa kokonaisuuttaa vielä pari minuuttia uunissa.

UUNISSA PAAHDETTUA LANTTUA JA VIHREITÄ PAPUJA

Vajaa kilo lanttua
Mustapippuria myllystä
3 rkl öljyä
½ tl jauhettua muskottipähkinää
2 tl siirappia 
1 tl suolaa
300 g pitkiä vihreitä papuja
½ dl paahdettuja ja suolattuja pähkinöitä, esim. cashew tai maapähkinä

Kuori ja kuutioi lanttu sopiviksi suupaloiksi. Yhdistä kulhossa öljy, muskottipähkinä, mustapippuri ja siirappi. Pyörittele lanttukuutiot mausteöljyssä ja levitä seos uuninpellille leivinpaperin päälle. Mausta suolalla. Paahda lanttukuutioita 225 asteessa noin puolisen tuntia tai kunnes lantut ovat pehmeitä ja saaneet hiukan väriä.

Kun lantut ovat uunissa, keitä vihreitä papuja suolalla maustetussa vedessä pari minuuttia. Kaada vesi pois. Kun lantut ovat paahtuneet, sekoita pavut joukkoon. Ripottele lopuksi suolapähkinät ruoan sekaan.

LUUKKU 15: VEGAANINEN KVINOA-PORKKANALAATIKKO

Olen kaavoihin kangistuja. Noudatan nöyrän orjallisesti vanhoja tapoja ja ohjeita, vaikka ne potkisivat vähän jo vastaan ja maistuisivat tympeiltä. Only dead fish go with the flow, sanotaan, ja aikamoiseksi aladobiksi itseni tunnenkin aina silloin (harvoin), kun uskallan vaihtaa vanhat kaavat uusiin ja totean ne uudet paremmiksi.

Otetaan esimerkiksi porkkanalaatikko. Ihana ihana oranssi joululoota, jota rakastin lapsena, mutta joka on sittemmin kärsinyt aikamoisen inflaation. Ei se maistu enää niiin hyvälle, vaikka joka joulu sitä toki paistan. Sillä samalla vanhalla kaavalla, tietty. Mieleenikään ei ole tullut modata reseptiä maistuvammaksi, vaikka pakko myöntää, että olen jo pari joulua kritisoinut puuroriisin tarpeellisuutta porkkanoiden seassa. Se tekee laatikon rakenteesta kyllä hyvän, mutta mausta vähän... mauttoman. Myös yletön voin ja kerman lutraaminen jokaiseen joulupöydän tarjottavaan on ruvennut iljettämään sen verran, että olen pyöritellyt ajatusta täysin vegaanisista joululaatikoista.

Sittenhän kävi niin, etten ehtinyt edes ajatuksista tekoihin, kun Elina jo julkaisikin marraskuun alussa ihan täydelliseltä kuulostavan reseptin kvinoa-porkkanalaatikkoon. Lootassa ei ole lainkaan riisiä, vaan rakenteen siihen tuo valkoista puuroriisiä huomattavasti ravintorikkaampi kvinoa. Ja koska kyseessä on Elinan ohje, ei myöskään eläinperäisiä raaka-aineita ole käytetty. Parempaa kuin täydellistä!

Miltä vegaaninen kvinoa-porkkanalaatikko sitten maistui? T o d e l l a hyvältä! Ensimmäistä kertaa vuosiin voin sanoa innostuneeni porkkanalaatikosta, joten tätä meillä tehdään varmasti myös joulupöytään!

VEGAANINEN KVINOA-PORKKANALAATIKKO

1 kg porkkanoita
2 dl kvinoaa 
Suolaa
1 tl rypsiöljyä + muutama tippa uunivuuan voiteluun
2,5 dl kaurakermaa
2-3 tl fariinisokeria
¼ tl muskottipähkinää 
Ripaus jauhettua neilikkaa 
Ripaus valkopippuria
3 rkl  korppujauhoja

1. Kuori ja paloittele porkkanat ja laita ne kiehumaan suolalla maustettuun veteen.

2. Huuhtele kvinoa ja keitä se suolalla maustetussa vedessä (noin 5-10 minuuttia, merkistä riippuen). Varo keittämästä kvinoaa aivan puuroksi, vaan jätä siihen selvä purutuntuma. Kaada ylimääräinen vesi pois ja sekoita kvinoan joukkoon teelusikallinen rypsiöljyä.

3. Kun porkkanat ovat pehmeitä, kaada keitinvesi pois ja soseuta porkkanat ja kaurakerma sauvasekoittimella. Mausta sokerilla, muskottipähkinällä, neilikalla ja valkopippurilla. Sekoita kvinoa porkkanasoseen joukkoon. Mausta seos vielä lopuksi suolalla.

4. Voitele uunivuoka rypsiöljyllä. Levitä porkkana-kvinoaseos vuokaan ja ripottele pinnalle ohut kerros korppujauhoja. Paista 175 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

Ohje: Chocochili.net

LUUKKU 14: 10 PÄIVÄÄ JOULUUN

Tänään ei mässäilläkään uudella vaan fiilistellään vanhalla! Kokosin 14. luukun taakse muutamia vanhoja reseptejä, joiden katson sopivan myös vuoden 2014 joulupöytään.  Enjoy!
.
.
.

♥

 

Alkupalat/kalapöytään:
Blinit
Mustikkasillileipäset
Omena-savukalatornit
Rucolasilakat
Smetanasilli

Perinteiset laatikot:
Bataattilaatikko
Imelletty perunalaatikko
Lanttulaatikko
Porkkanalaatikko

Vaihtoehtolaatikot:
Muusi paahdetusta bataatista ja valkosipulista
Porkkanasinihomejuustovuoka
Punajuurifetalaatikko
Pähkinäinen palsternakkalaatikko

Salaatit/lisukkeet:
Karpalo-omenacoleslaw
Paahdettua punajuurta ja sinihomejuustoa
Paahdettu ruusukaalisalaatti ja saksanpähkinävoi
Punajuuritzatziki

Jälkiruuat:
Crème Brûlée
Glögipannacotta
Joulupavlova
Karpalopavlova
Luumurahka
Puolukka-luumubrita

Juomat:
Bethlehem
Omenaglögi

LUUKKU 13: SAHRAMIGLÖGI

Glögin keittely voi tarkoittaa joko valmiiden markettijuomien lämmittelyä (ja höm, terästelyä), makuliemillä hifistelyä tai viinin viimeistelyä jouluisilla mausteilla. 13. luukun takaa löytyykin oiva ohje jälkimmäiseen vaihtoehtoon.  Lucian päivän kunniaksi  juoma sai tällä kertaa upean pronssisen värin ripauksesta sahramia!

SAHRAMIGLÖGI ( 3 ANNOSTA)

1 plo (0,75l) valkoviiniä, mieluiten kuivaa
½ luomuappelsiinin kuori raastettuna tai suikaloituna
1 tähtianis
1 kanelitanko
Pala inkivääriä
Ripaus (n. 0,25g) sahramia
2 rkl vaaleaa siirappia (tai maun mukaan)

Mittaa valkoviini kattilaan ja nakkaa joukkoon appelsiininkuori, tähtianis, kanelitanko, inkiväärinpala ja sahrami. Kuumenna juoma kiehumispisteeseen, mutta älä keitä. Nosta kattila pois levyltä, peitä kannella ja anna maustua puolisen tuntia. Siivilöi sen jälkeen juoma ja kaada takaisin kattilaan. Kuumenna juoma uudelleen höyryäväksi ja mausta siirapilla. Tarjoa lämpimänä.

LUUKKU 12: PUNAKAALI-FETASALAATTI

Jos rakastat kaalisalaatteja, rakastut varmana tähän punakaali-fetasalaattiin! Aivan kreisin hyvää!

 

 

PUNAKAALI-FETASALAATTI

1 pieni punakaali
1 pieni punasipuli
200 g fetajuustoa palana, ei kuutioina

Kastike:
1 rkl makeahkoa sinappia
1 tl juoksevaa hunajaa
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
¾ dl oliiviöljyä
1 tl sormisuolaa
¼ tl mustapippuria myllystä

Tee kastike. Sekoita sinappi, hunaja, viinietikka ja sitruunamehu keskenään. Lisää öljy ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa kaali ohuiksi viipaleiksi. Laita se kulhoon ja painele kevyesti nuijalla, että kaalin rakenne rikkoutuu hieman. Kuori sipuli ja leikkaa mahdollisimman pieniksi paloiksi.  Laita palat kulhoon ja sekoita joukkoon puolet kastikkeesta. Sekoita hyvin.

Lisää juuri ennen tarjoilua murusteltu feta ja loput kastikkeesta. Viimeistele siemenillä.

 Ohje hs.fi