JOULUPUU

 

 

 

Luulen, että meidän joulukoristelut tulevat tänä vuonna olemaan tässä. Ei tulevaa muuttokuormaa raskauttavia uusia rustiikkisia kuusenkoristeita, ei himoitsemiani happy lights -pallovalaisimia eikä ainakaan joulukuusta, josta saisi irrotella yhtä lapsi-tarzania vartin minuutin välein. 

Mutta hyvin tuo huonekuusikin toimii joulupuun virassa, vai mitä? Ruukun piilotin Saanan ja Ollin villi pohjola -pussiin ja oravakoriste tipahti ostoskoriin klikkailtuani Cilla'sista  tarvikkeita joululahjoihin. Oksille voisi etsiä vielä pari kevyempää koristetta.

Taustalla näkyy myös Viljalle hankkimani Aarrekidin maailman kaunein joulukalenteri sekä säälittävä versoni piparikuusesta (note to self: pipari ei pysy seinässä pelkällä sinitarralla). Rai rai, joulukuu saa tulla!

Koti-inspis!

En normaalisti vaivaudu poimimaan tänne kuvia muiden inspiroivista kodeista ihan siitä syystä, että ne samat kuvat pörräävät yleenä muissakin blogeissa (niissä ihan oikeissa sisustusblogeissa). Poikkeus vahvistakoon nyt säännön, sillä en pääse yli tästä The Selbystä löytyneestä ihanasta kodista.  Berliiniläisillä Christoph Niemannilla ja Lisa Zeitzillä on sisustusmaku kohdallaan. Haittaisikohan heitä, jos minäkin muutaisin noihn nurkkiin?

Okei, asunto on hieman liian kliininen ja tyhjä makuuni (etenkin keittiö!), mutta tärkeimmät elementit ovat kohdallaan: valoisa keittiö saarekkeella ja piristävillä väriläiskillä, vuoteen yläpuolelle ripustettu maailmankartta (kuulostaako tutulta?), galleria asukkaiden kädentaidoista ja lopuksi vielä boheemi ja riemunkirjava giganttinen kirjahylly. 

Ja tuosta kirjahyllystä muuten! Olen yllättänyt itseni haaveilemasta samanlaisesta, kookkaasta ja yhden kokonaisen seinän peittävästä, vaikka arvaankin jo, että näillä kirjamäärillä se tulisi olemaan aina enemmän tyhjä kuin täysi. Sitä paitsi muutto täyden kirjahyllyn kanssa on ehkä hirveintä ikinä, enkä oikein vieläkään ole ymmärtänyt, miksi kerran läpiluettavia romaaneja on kannattavaa ostaa ja omistaa. Mikäli ei siis halua toimia yksityisenä kirjastoyrittäjänä lähipiirilleen.

Ehkä tyydyn toistaiseksi vain ihaileman esimerkiksi Lauran hyllyä. Tai Lauran ystävän.

Kirjahyllyihmiset, kadehdin teitä!

Voi elämän kevät!

 

En ole ikinä lämmennyt vihreälle tai sen eri sävyille sisustuksessa, mutta voi elämän kevät, mitä Vallila taas teki! Näistä kevään 2012 kuoseista minut hurmasi ainakin turkoosiin taipunut, super-suosittu Erik Bruunin Jaffa sekä Matleena Issakaisen Katajanokka ja Riina Kuikan Helsinki, jotka ovat kumpikin jatkoa Vallilan Helsinki-rakkaudelle. Silti oma suosikkini mallistosta on ehdottomasti Saara Eklundin satumainen Sydänkäpy, jota tullaan saamaan myös oranssina ja purppurana.

Vallilan kevätmallisto saapuu kauppoihin tammi-helmikuussa ja kaikki uutuudet on nähtävissä täällä. Löytyykö suosikkeja?.

Kuvat: Vallila Interiorin Facebook-sivut

Block

11 numeroa Glorian Rokaa&Viiniä miehelle + Harri Koskisen Block-lamppu itselle = WIN WIN!

Täältä voit tilata lehden lahjaksi ja lahjan itsellesi.

Lehtiviidakossa

Omistan ongelman: rakastan aikakauslehtiä! Etenkin niitä viihdyttävimpiä akkainlehtiä, mutta myös laadukkaampia julkaisuja, joita ei kehtaa heittää vielä lukemisenkaan jälkeen roskiin. Siksi lehtiä alkaa ollakin nurkissani jo ihan s-i-k-a-n-a.

On muutamia ehdottomia suosikkeja, jotka hankin aina ellen jo tilaa niitä kotiini. Esimerkiksi brittiläiset ruokalehdet ovat huumaannuttavia -  varsinkin BBC Food ja Olive. Jamien lehteen totuttelen vielä, mutta intouduin jo parin viimeisimmän numeron matkusteluspeksistä. Tosin harvemminpa minä lukemalla luen ulkomaalaisia lehtiä, sillä suurin kimmoke niiden kaistapäiseen hamstraamiseen löytyy ruokakuvista. Niistä saa ihan omanlaista inspiraatiota ja taitavat ne kuvaustrenditkin vaihdella maittain.

Kotimaisten lehtien kentällä on kaksi kruunaamatonta kuningatarta: Glorian Ruoka & Viini sekä matkailulehti Mondo, jonka jokainen numero aiheuttaa kirjaimellista vapinaa jumalattoman kaukokaipuun solahtaessa lävitseni. Mondon pikkusisko, vasta ensimmäisen numeronsa julkaissut Ruoka ja Matka, saattaa tosin kasvaa näitäkin lehtiä kauniimmaksi, sillä en usko saaneeni koskaan mitään yhtä laadukasta ja elämyksellistä lukupakettia käsiini. Ilmestyisipä seuraava numero jo!

Sisustuslehtiä en ole viime syksyisen muuttohuuman jälkeen silmäillyt lainkaan, sillä värikkään boheemia minimalistia kyllästyttää se ainainen tilojen avaruus, ylitse menevä valkoisuus (yök), monien tonnien design-kalusteet ja tavarat, joissa merkittävämpää on suunnittelijan tai brändin nimi kuin esineen oma historia ja tarina. En myöskään kestä sitä, ettei keittiö saa olla keittiö, vaan se esitetään jonain pintaremontoituun asuntoon integroituna tilana piilotetuin kattiloin ja talouspaperitelineineen. Mutta makunsa kullakin. Onneksi sisustusnälkään on olemassa myös hyviä inspiroivia sisustusblogeja, joiden pläräily ei maksa mitään.

Mutta takaisin itse ongelmaan, eli toimivan säilytysratkaisun uupumiseen. Netti on toki täynnä ideoita, ehdotuksia ja ajatuksia, mutta totuus on se, ettei noista yhteenkään sovi edes prosenttia lehdistäni, joita kasaantuu koko ajan lisää ja lisää. Tarvitaan jotain isompaa, mutta sellaista, jossa lehdet ovat kaikesta huolimatta käden ulottuvilla eivätkä jossain varaston uumenissa.

Mitä ihmettä teen? Missä te säilytätte lehtiänne?



Vallilan syksy

Suosikkiprinttejäni valmistava Vallila palaa syysmallistollaan Takaisin Kotiin. Kävin kurkkimassa mallistoa Vallilan Kaksion puolella ja löysinkin viisi printtiä, joiden ostamista vastaan saan taas tapella itseni kanssa. Kerrassaan upeita!

Bulevardi Blue by Tanja Orsjoki

 

Jaffa1959 by Erik Bruun

 

Kirkonmäki Red by Tanja Orsjoki

 

Tour de France by Matleena Issakainen

BRIITTA-LIISA by Elizabeth Salonen

Näen jo Briitta-Liisan törkeän hienona pöytäliinana ja sinisen Bulevardin olohuoneessani, jossa tällä hetkellä somistaa terran väriset Bulevardit. Jaffa-kangas sopisi muutaman retroilevan ystäväni kämppään tai vaikka omaankin keittiööni, ja punainen Kirkonmäki muuten pelkistettyyn, mutta valkoista, mustaa ja punaista tunnustavaan työhuoneeseemme. Tour De France jatkaisi makuuhuoneemme maailmanvalloitusteemaa  kauniin harmaallaan sävyllään. ja kylllä sinne kelpaisi tuo kuvan karttapallokin.

Mitä te tykkäätte? Sykähdyttääkö mikään? Lisää  uuden malliston kankaita kuvina löytyy Vallilan Kaksio -sivustolta.

Kuvat: Vallilan kaksio

Matkamuisto

 

 

Olohuone on sekaisin, mutta Berliinin Meuerparkin kirppikseltä löydetty karhuherra pääsi vihdoinkin seinälle. Pidän ajatuksesta, että matkamuistot ovat krääsän sijasta sellaisia, joilla kotia voi rakentaa persoonallisemmaksi.

Ps. Vastaanotan vinkkejä siitä, miten kuvata tauluja ilman, että omakuva heijastuu pleksistä takaisin. Mur.

Lempikuosi

On iso vääryys, etten voi sisustaa lempikuoseillani koko asuntoa ilman, että kotini alkaa muistuttaa sirkustelttaa.  Joku toinen varmaan toteaisi sen olevan onni.  Vallilan Bulevardin ja Marimekon Siirtolapuutarhan lisäksi olen nimittäin rakastunut palavasti Marimekon Räsymattoon. Katsokaa nyt tätäkin pöytäliinaa! Onko hyväntuulisempaa ja pirteämpää kangasta olemassakaan? (Jos on, niin älkää jumankauta kertoko niistä! Kirjavuus on jo tarpeeksi läsnä tässä huushollissa)

 

Vallila

 

Pari kuvaa rakkaudestani Vallilan rohkeisiin kuoseihin ja revitteleviin väreihin. Makuuhuoneessa vallitsee verhoissa ja koristetyynyissä rauhoittavia valkoisen, harmaan ja sinisen sävyjä, kun taas olohuonetta värittää terran väriset Bulevardi-verhot, joiden kuosiin ihastuin kerta vilkaisulla.

Kartta haltuun

Olen matkustellut elämäni aikana harmittavan vähän - siis selvä syy ja seuraus sille, miksi poden kroonista matkakuumetta KOKO AJAN!  New York, Kuuba, Italian maakunnat, Soul, Dublin, Marokko, Ranskan viinitilat, Uusi-Seelanti, Afrikan savannit, Alaska ja kesäinen Visby ovat vasta alku listassa, joka ei pääty ennen kuin viimeinenkin maapallon neliömetri on kartoitettu jonkinnäköiseksi käymisen arvoiseksi paikaksi. Voi vain toivoa, että edes joskus olisi rahaa, aikaa ja seuraa toteuttaa vaikka vain murto-osa kaikista reissuhaaveista.

Ja pitihän tämä älytön unelmointi ja krooninen matkakuume saada lopulta myös osaksi sisustusta. Aluksi mietin muutamia karttapalloja, mutta ystäväni Jenni keksi paremman idean:

 

Mammuttinen maailmankartta Ikeasta. Kultaiset tähdet ovat minun, hopeiset poikaystävän kokemia matkakohteita. Ällön kliseiset sydämet kertovat, minne haluamme reissata seuraavaksi yhdessä (näitä olisi oikeesti sata lisää). Tammikuussa on jo Berliinin vuoro!

Ps. Tästä tuli nyt aikamoinen sisustusblogi. Eikä ehkä syyttä - poltin tänään valmiin Dolmio-pastakastikkeen pohjaan!

Varpuset jouluaamuna

 

Olohuoneen seinälle Teippikauppa.fi:stä tilattu lintupuu sai ajankohtaiset koristeet punaisesta pahvista, tarralumihiutaleista ja Ikean kuusenkoristeista. Kuinka huono huumori voi ihmisellä olla?

Lempikaupungit

Rehellisesti: minulla olisi parikin mielipidettä Taideteollisen korkeakoulun reilun viikon takaisista TOKYOn Joulumyyjäisistä - lähinnä siitä ylihinnoitellun krääsän määrästä ja siitä, mitä on sallittua kutsua taiteeksi. Paneudun kuitenkin  mieluummin näihin kahteen helmeen, jotka myyjäisistä päätyivät seinällemme.

 

Kyseessä on Vesa Sammaliston urbaanit 1000x700 printit kahdesta lempikaupungistani Helsingistä ja New Yorkista.  Aaaah, rakastuin ja rakastan! Ovatpahan ainakin persoonallisempia, kuin ikean sisustustaulut, eikä niihin kyllästy ihan yhdellä vilkaisulla. 

 

Näiden kaupunkien lisäksi Sammalisto on taiteillut myös näkemyksensä Lontoosta. Ostaisin senkin heti pois, mikäli sille löytyisi seinältämme paikka.