LUUKKU 21: LÄHTEKÄÄMME LÄNSI-UUDELLEMAALLE

Uh sitä hymyn ja ähkyn määrää, kun lyllersin viikko sitten kotiin kainalossa salkullinen pienpanimo-olutta ja kädessä kassillinen lähiruokaa. Takana oli päivä Länsi-Uudellamaalla, jossa Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy  teki kaikkensa esitelläkseen parhaat palat seutunsa gastronomisista helmistä. Toivottavasti näistä tärpeistä löytyy vinkkejä myös teille, kun suuntaatte seuraavan kerran auton nokan vaikkapa Hankoa kohti!

***

Länsi-Uudestamaasta minulle tulee mieleen lähinnä Espoo, joka ei ilmeisesti edes kuulu Länsi-Uuteenmaahan. Voisi siis sanoa, että hyppääminen Kiasman edessä Lumon bussiin ja suuntaaminen Espoosta vielä rutkasti lännempää teki todellakin terää  - ainakin allekirjoittaneen yleissivistykselle.

 

Retken ensimmäinen etappi oli 1600-luvulle juurensa kurottava Wasterby Gård, joka tarjoaa komiat kartanomaiset puitteet yöpymiselle ja ruokailulle maaseudun rauhassa Inkoossa.  Mikä ihastuttava paikka!  Westerby Gårdin keittiön ideologiaan kuuluu nimenomaan paikallisten tuotteiden käyttäminen ja jalostaminen eri muotoihin, mistä meitä muistutettiinkin maistiaisilla talon "kalapuikkosta" ja bruleesta. Maistui fantastiselle! Kurkkasimme uteliaina myös hotellin puolelle, jonka 10 persoonallista ja somaa huonetta omistajat ovat restaaroineet nykyisenlaisiksi vuonna 2008. Hotellista löytyi myös poreallas ja iso yhteissauna , jonka lauteille mahtuu 8-10 henkeä yhtä aikaa. Täydellinen paikka esim. pienille perhejuhlille!

 

 

 

Kartanomaisemista bussi jatkoi matkaansa kohti Hankoa poiketen lopulta pienelle hiekkatielle. Siellä meitä oli vastassa valpas vahtikoira, Sjöbergit ja ihan hurjan monta kanaa. Sjöbergin tila on perinteinen  maatila Hangon kupeessa Täktomissa ja se tuottaa vapaan kanan munia, useita eri perunalajikkeita sekä muita kasviksia sesongin mukaan. Tuotteita saa käydä ostamassa suoraan tilalta ja ne ovatkin niin suosittuja, ettei niitä aina liikene edes jälleenmyyjille asti. Lähtipä sieltä minunkin matkaan 15kpl tuoreita munia ja kilo rehtejä multaporkkanoita joulun porkkanalaatikkoa varten.

 

 

 

Odotin retkeltä eniten ravintola Origon saaristolaispöytää, jonka kehuttuja silakoita ja sillejä kävimme Tuomaksen kanssa vilkuilemassa jo toissakesänä (päädyimme tuolloin kuitenkin toiseen ravintolaan kalakeitoille). Yllätyksenä tuli, että tämä Hangon Itäsatamassa vanhassa makasiinissa sijaitseva ja maineikkaana kesäravintolana pidetty rafla on auki myös joulukuussa - ja itse asiassa ympäri vuoden! Nauttiessamme saaristolaisbuffan uskomattoman hyviä antimia ravintoloitsija Jan kertoilikin ympärivuotisen aukiolon tuomista haasteita. Toivon todella, että Origo kykenee pitämään jatkossakin ovensa auki talvella, joten mars mars kaikki nauttimaan ravintolan ruuista ja juomista!

Hangosta bussi kiidätti meidät seuraavaksi Raaseporiin Pohjan kylään, jossa sijaitsee viime kesänä avattu Deli Tukku. Deli Tukun konsepti käsittää lähiruokamyymälän, kahvilan, West Charkin tehtaanmyymälän sekä Glöden -grilliravintolan. Ravintolan puolella saimme ensimmäisenä "pienet" maistiaiset West Charkin rullasylttyä sekä uunirosollia, mikä oli vaan niin mielettömän hyvää, mutta samalla aivan liikaa juuri ahmitun saaristolaispöydän jälkeen! Kiitos kuitenkin Jan Westmanille ruuasta ja yrityksensä esittelystä! Myymälän valikoima oli  humalluttavan laaja ja ongelmaksi syntyi päättää, mitä kaikkea EN osta kotiin tuliaisiksi. Lopulta laukkuuni päätyikin luomumehua karpalosta ja puolukasta, fenkoli-näkkileipää ja Avaruusasema-blogin Mikon kehaisemaa dukkah-mausteseosta ja seesamiöljyä, joita meinaan nauttia tuoreen focaccialeivän kera. Maistuu saletisti taivaalta ja poutapilviltä!

Deli Tukusta saa muuten arkisin myös lounasta ja kahvilasta todella herkun näköisiä leivoksia. Eli paikka on ehdottomasti varteenotettava levähdyspaikka ja erinomainen vaihtoehto ABC:lle!

 

 

 

Pohjan kyläkeskuksesta matka jatkui Fiskarsin Ruukkiin, jossa pääsin vierailemaan nyt ensimmäistä kertaa. On muuten aika mykistävän kaunis paikka eikä joulunajan koristelut ja valot suoranaisesti rumentaneet sen sadunomaista karakteria. Fiskarssiin on kyllä pakko palata vielä joskus omalla ajalla fiilistelemään!

Fiskarssissa pysähdyimme hotelli-ravintola Fiskars Wärdshusissa, jossa meitä odotti - yllätys yllätys - huikea annos  Kosken Kartanon luomu Herefordin ulkofilettä riistakastikkeen ja suppilovahvero-puikulaperunapaistoksen kera. Jälkkäriksi nautimme jumalaista karpalo-semifreddoa, jossa oli  puolukkaa, mascarponemoussea, kinuskikastiketta ja vadelmamarenkia. Jaa että miten jaksoin syödä vielä nämä? En todellakaan tiedä! Ruokailun yhteydessä ravintoloitsija Marja Karlsson kertaili meille mm. Fiskars Wärdshusin eli "Wärssyn" historiaa, joka yltää vuodelle 1836 asti. Wärssy onkin Suomen vanhin koko ajan toiminnassa ollut majatalo!

 

Fiskarssin alueella piipahdimme myös Rekolan Panimossa, jonka ilokseni tunnistin tuottavan yhtä kaikkien aikojen lempioluttani, tuoreella inkiväärillä maustettua Rekolan Panimon Kesäkollia! Panimon perustaja, olutmestari Jari esitteli meille panimoa ja maistatti lopuksi muutamat oluet. Rekolan Panimon juuret ovat Vantaan Rekolassa, mutta viime kesänä  pytyt ja pullotuskoneet päätyivät Mäntsälän kautta Fiskarssiin. Jos liikutte siellä päin ja olette innostuneita pienpanimo-oluista, piipahtakaa ihmeessä Rekolan Panimon myymälässä!

Paluumatkalla Helsinkiin bussi kääntyi vielä kerran tieltä saadaksemme Susse Ekströmin kylmälaukussa toimittamat maistiaiset Sjundbyn jäätelöstä. Sjundbyn jäätelö on saanut alkunsa kesällä 2012, kun Susse avasi miehensä kanssa kesäkahvilan Sjundbyn linnan vanhassa viljamakasiinissa. Ideana oli tuottaa pieniä määriä herkullista kotitekoista jäätelöä ja tarjota se tötteröinä itse tehdyssä vohvelissa, mutta tottakai kysyntä räjähti käsiin. Enkä ihmettele yhtään, sillä sen verran hyvät herkut on kyseessä. Sjundbyn jäätelöä voi ostaa mm. suoraan Siuntiosta Four Seasons Fish -myymälästä.

***

Retki kesti kaikkiaan 9 tuntia ja tämän tekstin jälkeen on varmasti selvää, että se oli myös varsin kattava (ja, heh, täyttävä). Silti paljon jäi varmasti myös näkemättä ja maistamatta, joten takaisin on päästävä ja koko perheen voimin. Kinnostaisi myös tietää, onko Itä-Uudellamaalla vastaavia vierailun arvoisia paikkoja ja lähiruuan tuottajia, sillä Vuosaaresta Hankoon on aika pitkä matka perunanhakuhommiin. Kertokaa, jos tiedätte!

*Retken ja ruuan tarjosi  Länsi-Uudenmaan Lumo makailu Oy.