Putten pizzat

Kronologinen järjestys ei ole ollut ikinä tämän blogin vahvuuksia, joten palaan hetkeksi joulukuun alkuun. Piipahdin tuolloin Antto Melasniemen (ainakin vielä silloin) uusimmassa ravintolaviristelmässä Putte´s Bar & Pizzassa seuranani yksi, kaksi, kolme, neljä eikun VIISI bloggaavaa kaunokaista. Ainakin joku heistä nimittäin tiesi, että paikasta saa kehuttua pizzaa.

Totean heti kärkeen, etten ole mikään pizzanatsi, vielä vähemmän pizzapohjanatsi. Minulle riittää, että pizza vie nälän ja täytteiden combo on loppuun asti hiottu ja ensiluokkaisista aineksista. Paraskin pizza jää tosin mieleeni vain, mikäli ateriatilanne on ollut muuten mieleenpainuva (tästä syystä väitän syöneeni elämäni parhaimmat pizzani New Yorkin kadulla dollarin slaissina, pienessä kroatialaisessa saaressa turkoosin veden ympäröimänä sekä ensimmäisenä iltanani Sisiliassa, munakoisopizzojen pyhässä saarekkeessa). Tunnelmaan verrattuna pizzataikinan jauhojen laatu, pohjan paksuus tai paistoaika ovat aivan yhdentekevissä sivurooleissa, väitän.

Mutta minkälaisen lopputuomion epäpizzasnobi antaa ravintolasta, joka on saanut lähes ainoat kehunsa mallikelpoisista pizzapohjistaan?

Ainakin funghi-pizzan mozzarellasta, sienistä ja rucolasta koostunut täyte oli ensiluokkaista ja mutkatonta, mutta liian keskitettynä läjänä ihmiselle, joka ei syö ikinä pizzan reunoja. Pohja oli varmaan ihan hyvän makuinen, mutta ei muuten mitenkään ihmeellinen. Jos se olisi ollut edes täysi fiasko, muistaisin sen jostakin.

Pizzan hinnan sentään muistan, sillä 13 euroa keskikokoisesta, muutaman täytteen käntystä ON PALJON. Olen mielettömän pahoillani kantakaupunkilaisten suhteellisuudentajun hämärtymisestä, mikäli tuo hinnoittelu on asiakkaiden mielestä ookoo. Minulle se ei ole. Pizzan kuuluu olla halpaa ja hyvää - ei kallista ja hyvää tai halpaa ja pahaa. Jos täytteinä ei ole käytetty arvokkaita aineksia, en tajua, miten kukaan kehtaa pyytää siitä yli kymppiä Suomessakaan.

Hassua kyllä, viehätyin silti Puttesin betonibunkkerimaisesta interiööristä ja tarjoilijoista, joiden huhu kertoi aivan turhaan olevan vain turhantärkeitä, epäammattimaisia ja tylyn koleita. Ellen olisi yhä niin kiinni entisen asuinalueeni Kallion kaljakuppilakulttuurissa, voisin hyvinkin pyytää kavereitani joskus Puttesiin yksille.



Loppuun vielä: kiitos ja anteeksi.

Mistä teidän mielestä saa Suomen parhaimmat pizzat?