3. VUOHENJUUSTO-PUNAJUURIPATONGIT

Joulukalenterin kolmannesta luukusta hyppää pikkujoulujen yllättäjä!

Innostuin aiemmin syksyllä ihanan Peggyn pienistä punajuuriburgereista ja keksin kokeilla, miltä täyteidea tuntuisi hieman oiotusti valmiiden esipaistettujen patonkien välissä. No, todella hyvältähän se tuntui ja maistui! :D Jos olisin nyt järjestämässä vuoden kovimpia pikkujouluja, löytyisivät nämä patongit ehdottomasti bileiden tarjoilupöydästä!

VUOHENJUUSTO-PUNAJUURIPATONGIT

2 pientä esipaistettua patonkia
3-4 esikypsennettyä ja kuorittua punajuurta

200 g vuohenmaitojuustoa (sellainen pötkö, ei kiekkoa)

Voita paistamiseen

Juoksevaa hunajaa

Sormisuolaa

Mustapippuria

Timjami-ranskankermakastiketta (ohje alla)

1. Paista patongit uunissa rapsakoiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Anna patonkien jäähtyä hetki ennen leikkaamista ja täyttämistä.

2. Viipaloi vuohenjuusto noin 1/2 cm:n paksuisiksi siivuiksi. Viipaloi myös esikypsennetyt ja kuoritut punajuuret 1/2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. 

3. Paista punajuuret molemmin puolin kuumalla pannulla voissa, n. pari minuuttia per puoli. Mausta hunajalla, pippurilla ja suolalla. 

4. Paista vuohenjuustosiivut keskilämmöllä, kunnes ne lämpenevät ja hieman sulaa.

5. Täytä patongit punajuuriviipaleilla, vuohenjuustolla ja timjami-ranskankermakastikkeella. 

Vinkki! Jos punajuuret ovat pieniä ja nuoria, voit paistaa ne pannulla myös ilman esikypsentämistä ja kuorimista, mutta huolellisesti pestyinä. Pidennä silloin kuitenkin paistoaikaa muutamilla minuuteilla.

TIMJAMI-RANSKANKERMAKASTIKE

150 g ranskankermaa

1 rkl juoksevaa hunajaa

1/2 tl suolaa

2 rkl tuoretta timjamia silputtuna

Mustapippuria 

Sekoita ainekset keskenään ja anna makustua heti jääkaapissa.

Pssst. Lisää jouluisia resepejä löydät täältä.

LUUKKU 2: TILKKUTÄKKILEIPÄ

Olen surkea käsitöissä, mutta tämän tilkkutäkin jopa minä osaan valmistaa! Tilkkutäkkimäisesti koristeltu tuore focaccia on nerokas ehdokas pikkujoulujen tarjoiluihin ja miksi ei muihinkin tilaisuuksiin ja illanistujaisiin. Parempiin suihin tämä hupenee varmasti jo  perus arjessakin salaatin tai keiton seuralaisena.

TILKKUTÄKKILEIPÄ

4 dl vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
7,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä

Leivän pinnalle:
Esim. tuoretta timjamia, viipaloitua punasipulia, kalamataoliiveja, viipaloituja kirsikkatomaatteja, fetaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, rosmariinia, sormisuolaa

1. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

2. Sekoita joukkoon puolet jauhoista ja oliiviöljy. Alusta taikinaan loput vehnä-jauhot. Vaivaa taikinaa käsin tai yleiskoneella 10–15 minuuttia. Taikina saa jäädä melko löysäksi, ”käsiin tarttuvaksi”.

3. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota noin 20 minuuttia.

4. Voitele 20 x 30 sentin kokoinen reunallinen uunivuoka oliiviöljyllä. Levitä taikina vuokaan tasaisesti. Sivele leipä oliiviöljyllä. Peitä liinalla ja anna kohota noin 30 minuuttia.

5. Asettele ja painele täytteet leivän pinnalle stilkkutäkkimäisesti siten, että jokainen täyte vie leivästä pienen ruudun. Ripottele lopuksi pinnalle hieman sormisuolaa.

6. Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on rapea ja kullanruskea.

Tämä nerokas idea on pöllitty Muista syödä välillä -blogista.



Ennen ja jälkeen uunin.

PIPPURINEN BOSTONLEIPÄ

Ennen juhannusta sain Valiolta herkullisen lähetyksen uutuustuotteita, josta iso kiitos sinne Pitäjänmäen suuntaan! Kaikki ttuli käytettyä, hotkittua ja hörpittyä juhannusviikonlopun aikana. Erityisen hyviksi rankkasimme Valio Crea maustetut creme fraisset, joita huitaisimme ihan sellaisenaan niin grillatun lihan kuin arkisen spydärinkin kylkeen. Ah, se paahdetun sipulin makuinen! Niiiin hyvää!

Tuotelähetyksen mukana tuli myös joku Valion oma lehti. Sen taka-kannasta löysin reseptin, jota en voinut ohittaa. Pippurinen Bostonleipä pekoni-sipuli-sieni-Mustapekka-juustotäytteineen pääsi tomaattikeiton kavaljeeriksi ja teen sitä saletisti toistekin! Taaperokin tykkäsi, vaikka pelkäsin voimakkaan mustapippurin olevan vähän liian pikanttia pieneen suuhun.

Mielestäni leivän voi hyvin leipoa myös ilman pekonia. Tai sieniä. Mutta jomman kumman se ehdottomasti vaatii. Mustapekka-ruokakerman käyttöä ei kannata arastella, vaikka maustamattomallakin kermalla pärjäisi. Runsas mustapippuri tässä leivässä on yksinkertaisesti  mahtavaa!

PIPPURINEN BOSTONLEIPÄ

25 g (½ pkt) hiivaa
2,5 dl Mustapekka - ruokakermaa  (Valio)
½ tl suolaa
½ rkl sokeria
1 rkl tomaattipyreetä
6 dl vehnäjauhoja
½ dl rypsiöljyä

Täyte:
1 pkt (140g) pekonia
200 g herkkusieniä
1 isohko sipuli
100 g mustapippurituorejuustoa (esim. Mustapekka)

1. Murenna hiiva kädenlämpöiseen ruokakermaan. Lisää suola, sokeri ja tomaattipyree. Alusta taikinaan jauhot ja lopuksi öljy. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi liinalla peitettynä.

2. Kuutioi pekoni ja herkkusienet. Kuori ja hienonna sipuli. Ruskista pekoni, sieni ja sipuli paistinpannussa.

3. Vaivaa kohonnut taikina. Kauli taikina levyksi. Levitä päälle pekoni-sieni-sipuli-seos. Murenna tuorejuusto täytteen päälle. Kieritä rullaksi. Leikkaa rullasta n. 5 cm:n paloja ja asettele vuokaan (Ø 22 cm) väljästi. Kohota.

4. Kypsennä Bostonleipä 200 asteessa n. 30 min tai kunnes kypsä.

Ps. Hahaa! Myös Prinsessakeittiössä on leivottu samaa leipää!

RAMENBURGER

Ramenburgereista kuultiin maailmalla supinaa koko vuosi 2013, mutta myöhäisheränneen Pumpkin Jamin köökkiin ne päätyivät vasta nyt. Inspis lähti uusimmasta Glorian Ruoka&Viini -lehdestä, jossa nuudelisämpylät oli yhdistetty porkkanapihveihin ja inkiväärijugurttiin. Yhdistelmä on varmasti lyömätön, mutta omien nuudelilättyjen väliin johdatin silti edellisen päivän kalapuikkojämät tartar-kastikkeineen. Ja ai että oli hyvää!

RAMENBURGERSÄMPYLÄT (neljään burgeriin)

300 g vehnänuudeleita
4 kananmunaa
rypsiöljyä ja/tai seesamiöljyä paistamiseen

Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan, noin 2-3 min. Valuta hyvin.

Ota muoteiksi 8 matalareunaista pikkukulhoa (itse käytin Teeman lasisia jälkiruokakulhoja) tai reunallista pientä lautasta. Riko munien rakenne haarukalla vatkaten ja jaa tasaisesti muotteihin. Lisää valutetut nuudelit päälle ja sekoita muna-nuudeliseos haarukoilla nostellen.

Taittele pala foliota tiiviisti nuudelikakkujen päälle. Siirrä jääkaappiin ja laita kuinkin muotin päälle painot (hyödynnä esim. hillo- ja muita lasipurnukoita). Voit myös pinota muotit päällekkäin, jolloin vain päällimmäinen muotti tarvitsee painon. Anna nuudelimunamassan vetäytyä kylmässä vähintään  30 minuuttia.

Kuumenna öljy pannulla ja paista ramensämpylät kummaltakin puolelta rapeiksi.

KALA(RAMEN)BURGERIT (4 kpl)

8 ramenburgersämpylää
itse tehtyjä kalapuikkoja
tartar-kastiketta
punasipulia
jäävuorisalaattia
tilliä
ripaus raastettua luomusitruunan kuorta

 

Pssst! Seuraa blogiani Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalla, Pinterestissä sekä Instagramissa.

JOULUKALENTERIN LUUKKU 21

Jos riisipuuroa uhkaa jäädä aattoaamusta yli, voi rippeet leipoa ohrajauhojen kanssa rapeakuoriseksi hiivalimpuksi! Noudattamalla seuraavaa reseptiä leipä ei vaadi edes pitkiä kohotusaikoja, sillä se kypsyy meheväksi uunipadassa kannen alla.

VALKOINEN JOULULEIPÄ (1 kpl)

1½ dl vettä
1/3 pkt tuorehiivaa
3 dl riisipuuroa
1 tl inkivääriä
1½ tl suolaa
3½ dl ohrajauhoja
n. 3½ dl vehnäjauhoja
25 g pehmeää voita
½ rkl rypsiöljyä
1 kananmuna
2 rkl mantelilastuja

Valmista ensin puuro esim. puuroriisipakkauksen ohjeen mukaan.

Lämmitä vesi 37-asteiseksi. Liota hiiva joukkoon. Lisää puuro, inkivääri ja suola. Lisää jauhoja, kunnes  taikina on pehmeää, mutta muotoiltavaa. Vaivaa taikinaa 10 min. Vaivaa sen jälkeen vielä voi taikinaan. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota noin tunti; painele taikina kasaan kohotuksen puolivälissä.

Voitele kannellinen valurautapata (halkaisija noin 20 cm) öljyllä. Laita pata uuniin  ja uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Kumoa taikina jauhoitetulle pöydälle ja vaivaa kevyesti niin, että osa ilmakuplista jää edelleen taikinaan. Pyöritä taikina limpuksi. Ota pata uunista, kun uunin lämpötila on 225 astetta. Nosta limppu pataan. Voitele pinta munalla ja ripottele mantelilastut päälle. Siivilöi vehnäjauhoja pintaan.

Peitä pata kannella. Laita pata uunin keskitasoon ja anna leivän paistua 15 min. Leipä kohoaa kannen alla höyryssä. Nosta sen jälkeen kansi pois ja jatka paistamista 30 minuuttia, kunnes leipä on saanut väriä ja se on kypsä. Nosta leipä varoen padasta tai anna sen jäähtyä padassa ilman kantta. Säilytä limppu paperipussissa tai leivinliinan alla. Leipä on parasta parin päivän sisällä voin tai juuston kanssa.

Ohje: Glorian Ruoka&Viini 8/2011 

Pssst! Seuraa blogiani Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalla, Pinterestissä sekä Instagramissa.

JOULUKALENTERIN LUUKKU 18

18. luukun taakse kätkin vuosi sitten julkaisematta jääneen kuvan ja reseptin herkkuihin saaristolaisleipiin. Nuo tummanpuhuvat limput ovatkin varsinaisia joulupöydän sulostuttajia ja soma pari  graavikalan tai vaikka smetanasillin kanssa. Mätiä, sipulisilppua ja smetanaa nyt tietenkin unohtamatta. Mmmmm.... smetanaaa....

Leipä on myös käytännöllinen ruokalahja ihmiselle, jolla on jo kaikkea. Ylinätti leipäpaketti syntyy esimerkiksi siten, että kääräisee pahvisen kertakäyttövuoan ympärille kauniin keittiöpyyhkeen. Leivät kannattaa vain muistaa valmistaa jo hyvissä ajoin ennen lahjojen vaihtoa, sillä mehevimmillään saaristolaileipä on vasta 2 - 4 päivää paiston jälkeen.

 

 

SAARISTLAISLEIPÄ (3 KPL)

1 l piimää

75 g hiivaa

3 dl tummaa siirappia

3 dl kaljamaltaita

3 dl vehnäleseitä

3 dl ruisjauhoja

1 rkl suolaa

n. 10 dl vehnäjauhoja

Siirappivesi voiteluun:

1½ dl vettä

½ dl siirappia

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja liota joukkoon siirappi ja hiiva. 

Mittaa muut kuiva-aineet ja n. 5 dl vehnäjauhoja isoon astiaan. Lisää joukkoon piimäseos. Sekoita, lisää loput jauhot ja vaivaa taikina tasaiseksi.

Kippaa taikina voideltuihin leipävuokin (täytä n. 1/3 vuoan korkeudesta) ja anna nousta leivinliinan alla 1½ tuntia.

Paista leipiä  175-asteisessa uunissa uunin keskitasolla 1½ tuntia. Sen jälkeen voitele leivät siirapista ja vedestä sekoitetulla siirappivedellä. Tämän jälkeen paista leipiä vielä puoli tuntia. Anna leipien jäähtyä vuoissaan. Leivät ovat parhaimmillaan parin kolmen päivän päästä. Anna leipien mielellään tekeytyä kylmässä.

Pssst! Seuraa blogiani Bloglovinissa, Facebookissa, Blogilistalla, Pinterestissä sekä Instagramissa.

BATAATTILIMPPU

Olin kolme viikkoa trendikkäällä gluteenittomalla dietillä ja nyt etoo. Ajatuskin riisikakuista siis.  Pakko saada kunnon leipää!

Löysin uusimmasta Leivotaan -lehdestä helpon tuntuisen ohjeen punajuurilimppuun. Sitä siis testaamaan. Punajuuri tosin taisi matkan varrella vaihtua bataattiin, mutta törkeän hyvää limpusta tuli silti.  Ah, tuore leipä, vehnäjauhot ja gluteeni ♥.

BATAATTILIMPPU (2 kpl)

50 g voita
4 dl maitoa
50 g hiivaa
2 tl suolaa
3 dl raastettua bataattia
6 dl ruisjauhoja
7-8 dl vehnäjauhoja
Koristeluun auringonkukansiemeniä

1.  Sulata voi ja lisää maito. Lämmitä neste noin 37-asteiseksi. Kaada seos kulhoon. Murenna ja liota hiiva seokseen.
2. Lisää suola, bataattiraaste ja ruisjauhot. Sekoita kunnolla.
3. Lisää vehnäjauhot vähän kerrallaan, kunnes taikina on notkeaa. Kohota leivinliinan alla noin 40 minuuttia.
4. Nosta taikina jauhoitetulle leivinalustalle ja jaa se kahteen osaan. Muotoile kaksi limppua ja pane ne joko voideltuihin tai leivinpaperilla vuorattuihin, noin 1½ litran vuokiin.
5. Voitele limput vedellä ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
6. Anna limppujen kohota leivinliinan alla noin 30 minuuttia.
7. Paista leipiä uunin alatasolla noin 25-30 minuuttia. Anna leipien jäähtyä vuoissa hetki ennen kumoamista.

Spelttiskonssit

Tällä köksäntuntiklassikolla on kaikki syyt nauttia suosiostaan. Tuore leipä vaikka keiton kylkeen syntyy alle puolessa tunnissa ja taikinakin on modattavissa kuivakaapin ja jääkaapin tarjonnan mukaan. Tällä kertaa teeleipä syntyi spelttijauhoista ja juustoraasteen jämistä. 

JUUSTOISET SPELTTISKONSSIT

 

3,5 dl (225 g) spelttijauhoja
1 t leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl sokeria
½ tl suolaa
50 g  voita
125 g raastettua juustoa
1,5 dl piimää tai maitoa

Voiteluun:
1 rkl maitoa

Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda, sokeri ja suola keskenään. Lisää voi ja nypi taikina tasaiseksi sormin (tai yleiskoneella). Lisää juusto ja sekoita. Lisää piimä/maito ja sekoita.

Painele taikina pyöreäksi levyksi leivinpaperin päälle. Jaa taikinapyörällä 6 tai 8 osaan. Voitele skonssit maidolla.

Paista skonsseja 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. 

Grillikesän kuumin: BBQ-tofulla täytetyt pitaleivät!

Maistoin kerran Berliinissä coleslawilla ja paistetulla halloumilla täytettyä pitaleipää ja se meni heittämällä parhaimmaksi pikaruokaelämyksekseni i k i n ä. "Näitä on pakko tehdä kotonakin!" hihkuin ja unohdin asian siltä seisomalta kolmeksi vuodeksi.

Muistin pitaleivän vasta hetki sitten, kun pääsin Blogiringin kautta mukaan kehittämään kesän kuuminta grillireseptiä Heinzin bbq-kastikkeita hyödyntäen. Tällä kertaa en tosin grillannut halloumia, vaan Heinzi BBQ Spicy -kastikkeella marinoitua tofua. Omnomnom!

Tofu on siitä kiitollinen grillattava, että se imee maut itseensä kuin pesusieni ja pysyy kompaktissa muodossa kypsennyksenkin ajan. Heinzin bbq-kastikkeet puolestaan pätevät pikantilla herkullisuudellaan ja helppoudellaan, mikäli vertaa itse alusta asti valmistettuihin grillisooseihin ja muistaa esimerkiksi mökin maustehyllyn rajallisuuden. Tuomas taisi lorauttaa samaa BBQ Spicy -kastiketta muuten myös pulled porkin, eli tuttavallisemmin nyhtöpossun, sekaan. Aika jamia sekin!

Heinzin Facebook-sivuilla etsitään muuten nyt BBQ-hotspotteja, eli parhaita paikkoja grillata. Jos sinulla on tiedossa se kaikkein paras, ota siitä kuva ja merkkaa sijainti karttaan. Tuomaristo valitsee useita voittajia joka kuukausi ja palkintoina on päheitä Heinz-riippukeinuja ja -grillejä.

BBQ-TOFU

 

225 g marinoimatonta kiinteää  tofua
Heinz BBQ Spicy -kastiketta

Viipaloi tofu. Kuivaa viipaleet huolellisesti talouspaperilla. Kääntele tofut Heinz BBQ Spicy -kastikkeessa ja jätä marinoitumaan vähintään 30 minuutiksi. Grillaa tofuja grillissä 6 - 7 minuuttia kummaltakin puolelta ja sudi tarvittaessa liika marinadi pois. Sujauta grillatut bbq-tofut pitaleipien väliin yhdessä kaalisalaatin ja siivutetun tomaatin.

 

PITALEIVÄT (4 KPL)

 

2½ dl vettä
25 g hiivaa
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
5 dl durumvehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja jauhot ja alusta hyvin taikinaksi. Anna kohota kaksinkertaiseksi.

Jaa kohonnut taikina 4 osaan ja pyörittele ne pulliksi. Kauli pullat kevyesti mataliksi pyöreiksi pitaleiviksi. Anna leipien kohota leivinliinalla peitettynä lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Paista 225-asteisessa uunissa n. 12 min. Onnistuneet pitaleivät kohoavat korkeiksi "kupliksi".

 

KAALISALAATTI

 

pieni varhaiskaali
4 retiisiä
1/4 fenkolia
1-2 varhaisporkkana
1/2 punasipuli

Kastike:
1 dl turkkilaista jugurttia
1 tl Dijon-sinappia
½ sitruunan mehu
½ dl neitsytoliiviöljyä
½ dl tuoreita yrtejä (oma lempparicocktail: vahvaa minttua, korianteria ja timjamia)
suolaa ja mustapippuria

Suikaloi kaali, retiisit, fenkoli ja punasipuli ohuiksi mandoliinilla tai todella terävällä kokkiveitsellä. Raasta porkkana karkeaksi raasteeksi. Yhdistä ainekset kulhossa.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja yhdistä kaalisalaatin kanssa. Sekoita.

 

Yhteistyössä Heinz.

Ps. Heinzin kamppiksessa ovat mukana myös Liemessä, Avaruusasema ja Vatsasekaisin Kilinkolin -blogit. Käy tsekkaamassa, mtä he ovat grillanneet!

Maailman paras focaccia

Otsikko sen jo sanoo. Ei lisättävää.

FOCACCIA

4 dl vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
7,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä

Leivän pinnalle:
oliiviöljyä
sormisuolaa
tuoretta timjamia
tuoretta rosmariinia
kourallinen kivettömiä kalamata-oliiveja

1. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

2. Sekoita joukkoon puolet jauhoista ja oliiviöljy. Alusta taikinaan loput vehnä-jauhot. Vaivaa taikinaa käsin tai yleiskoneella 10–15 minuuttia. Taikina saa jäädä melko löysäksi, ”käsiin tarttuvaksi”.

3. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota noin 20 minuuttia.

4. Voitele 20 x 30 sentin kokoinen reunallinen uunivuoka oliiviöljyllä. Levitä taikina vuokaan tasaisesti. Sivele leipä oliiviöljyllä. Peitä liinalla ja anna kohota noin 30 minuuttia.

5. Ripottele leivän pinnalle tuoreita timjamin ja rosmariinin lehtiä ja sormisuolaa. Painele oliivit taikinaan.

6. Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on rapea ja kullanruskea.
  

LUUKKU 16: Nopsa joululeipä

Olen tänä vuonna etsinyt puolet syksystä sellaista joululimppureseptiä, jolla ei ole tarkoitus ruokkia puolikasta nukkumalähiötä. (Tiedättehän ne leipäohjeet, joissa aineksia sanellaan gramman tarkkuudella  ja lopputulokseksi povataan kymmentä limppua? Lähde nyt sellaisesta vaivaamaan yhden leivän koe-erää!). Tähän mennessä tiivis googletus on tarjonnut tasan kaksi potentiaalista ohjetta. Toinen on maltainen ja vielä kokeilematta, toinen on tässä.

Löysin reseptin yllättäen Arlan sivuilta ja tykästyin sen nopeuteen, hiivattomuuteen ja - näin valmista leipää maistettuani - myös runsaaseen makuun ja onnistuneeseen koostumukseen. Ainoa autenttiseen ohjeeseen tekemäni muutosliike oli vaihtaa rusinat ja puolukat karpaloihin, mikä oli välttämätöntä, koska rusinat leivässä ovat aina aika ällöjä ja puolukka uupui pakastimesta.

Suolaisenimelän joululeivän voi sujauttaa joulupöytäänkin, mutta omimmillaan se on jouluyön suolapalana, yllään vaikkapa kalapöydän tai kinkun rääppeet. Suosittelen sivelemään sen pintaan myös ehtaa voita ja nauttimaan sellaisenaan. Margariinit vain pilaavat tämän(kin) maun.

NOPEA JOULULEIPÄ (1 leipä)

2 dl karkeita ruisjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
1 rkl pomeranssia
2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
1 dl kuivattuja karpaloita
2 dl portteria tai tummaa olutta
2 dl kermaviiliä
2 rkl siirappia
0.5 dl karpaloita survottuna (myös puolukkasurvos käy)

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi.

2. Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää joukkoon olut, kermaviili, siirappi ja karpalosurvos.

3. Voitele 1 1/2 -litrainen suorakaitteen muotoinen leipävuoka ja laita taikina vuokaan. Paista uunin alaosassa noin 50 minuuttia. Irrota leipä vuoasta ja anna jäähtyä.

Punajuurisämpylät

Aurinkoista vaalipäivää!

Kai aiot piirtää tänään itsellesi sopivimman numeron äänestyslappuun, mikäli et ole sitä jo ennakkoäänestyksen aikana tehnyt? Minä ainakin aion! Kuntavaalit ovat tavallisen tallaajan tärkeimmät vaalit, joten jos joskus niin nyt pitää äänestää! Päivään voi orientoitua vaikka antamalla parin vuoden takaisen videon viihdyttää ja leipomalla illaksi (kuinkas sattuikaan ;)) punajuurisämpylöitä.

Meillä kävi eilen vieraita ja keksin pyöräyttää jotain suolaista yhden vieraan vaatimien minttusuklaakeksien kylkeen. Kokit ja Potit -blogissa oli juuri sopivasti ollut mielettömän oloinen ohje rosmariini-hunajalla glaseerattuun punajuurisämpyläbostoniin, joten sitä siis. Vaikken nykyisellä slow baking -manialla enää niin innostu leipäohjeista, jotka alkavat hiivan liottamisella lämpimään maitoon, olisi ollut virhe jättää kokematta näin upean värinen leipätaikina. Kuten joku teistä Facebookissakin sanoi, tuo näyttää ennen paistoa ihan marsipaanilta!

Laitan alle alkuperäisen reseptin, vaikka itse hieman sovelsin muutamissa kohdissa. Esimerkiksi sämpyläjauhoja laitoin vain 8 dl, koska ohjeen 10 dl + 2 dl kaurahiutaleita kuulosti aika paljolta. Sämpylät onnistuivatkin mielestäni tosi hyvin pienemmälläkin jauhomäärällä, mutta bostonissa kierteet eivät jäänet näyviin yhtä upeasti, kuin olin ajatellut, ja paiston jälkeen oli siinä ja siinä, ettei sisus jäänyt vähän liian kosteaksi.

PUNAJUURISÄMPYLÄT ROSMARIINI-HUNAJAGLASEERAUKSELLA (16 sämpylää tai 8 sämpylää ja boston )

5 dl (täys)maitoa
1 tl suolaa
2 rkl hunajaa
50g hiivaa
200g (2-3 kpl) tuoreita punajuuria
2 dl kaurahiutaleita
n. 10 dl sämpyläjauhoja (laitoin itse 8 dl)
1 1/2 dl juustoraastetta
50g voita

bostoniin tarvitset lisäksi
200g fetaa tai salaattijuustoa

glaseeraus
3 rkl vettä
1 rkl hunajaa
1 rkl tuoretta rosmariinia silppuna

Kuori punajuuret ja poista niistä kannat. Raasta punajuuret. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Lisää suola, hunaja ja hiiva. Sekoita. Lisää myös punajuuriraaste, juustoraaste sekä kaurahiuteleet. Sekoita. Lisää jauhot vähitellen samalla alustaen. Lisää lopuksi sulatettu voi ja anna kohota leivinliinan alla kaksinkertaiseksi.

Muokkaa taikinasta ilmat pihalle. Jos teet koko taikinasta sämpylöitä, jaa taikina osiin ja muotoile sämpylöiksi. Kohota ja paista 200-225 asteisessa uunissa noin 10-12 minuuttia. Voit siis myös tehdä puolesta taikinasta sämpylöitä kuten edellä ja toisesta puolesta bostonin.

Bostonia varten kaulitse puolikas taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi, paksuus noin 1/2 senttiä (vaan ei se niin tarkkaa ole). Murustele salaattijuusto tai feta levylle ja kääri rullalle kuten kääretorttu. Leikkaa paloiksi - palojen paksuus riippuu valitsemastasi paistovuoasta ja sen korkeudesta. Voitele paistovuoka tai painele siihen leivinpaperi ja asettele bostonpalasen vuokaan.

Tee glaseeraus bostonin kohotessa: lämmitä hieman veden ja hunajan sekoitusta, tee seoksesta tasainen. Lisää pieneksi silputtu rosmariini. Sivele kohonneen bostonin pinnalle ja paista bostonia 200-225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, ehkä enemmänkin etenkin jos bostonisi on korkea. Voit sivellä glaseerausta myös paistamisen välillä. Ota vuoka uunista, sivele vielä glaseerauksella ja anna jäähtyä haaleaksi.

Ohje: Kokit ja Potit -blogi

 

Pssst. Blogilta löytyy tosiaan myös oma Facebook-sivu! Tsek it out, sillä olen viime aikoina julkaissut siellä jopa muutakin, kuin vain linkkejä tuoreimpiin postauksiin.

Kotitekoinen näkkileipä

Ei tarvitse olla penaalin terävin kynä tajutakseen, että uudenvuodenlupauksen muotoon laatimani ja Heléne Johanssonin Leipä-kirjaan nojautuva leipäprojekti on ollut täysi farssi. Ensin ei riittänytkään aika, sitten ei motivaatio, kolmanneksi tuli kevät ja sitten kesä.  Ja oho, nyt onkin jo syksy. Menihän se niin, että uudenvuodenlupaukset on tehty rikottaviksi, menihän?

Ongelmani on todennäköisesti juuret. Tai esitaikinat. Starterit. Mitä ne nyt ovatkaan. Jos joku päivätyössä käyvä nykyihminen osaakin vielä suunnitella arkensa leivän ja sen monta päivää tekeytyvien esitaikinoiden ympärille, asuu hän jossain ihan eri osoitteessa kuin täällä. Itsehän en yleensä tiedä vielä hetkeä ennen ruokakauppaan menemistä, mitä sinä päivänä syötäisiin, joten päivien päähän ajoitettu leivän vaivaus on puhdas mission impossible. Avainsanani on ajankäytön suunnittelemattomuus. Olenko ainoa vai löytyykö kohtalotovereita?

Toisinaan liennytän leipäprojektin synnyttämää morkkistani sillä, että marraskuun lopussa alkavan äitiysvapaan aikana minulla ei muuta olekaan kuin aikaa... öhm... ainakin sen pari viikkoa ennen lapsen syntymää. Sillon sitten leivotaan (as if)!

Myös Tuomas on osannut olla avittavana osapuolena ongelmassani, sillä päivänä eräänä hän keksi, että voisi itsekin koeleipoa jonkun kirjan leivistä. Valinta osui kotitekoisiin ruisnäkkileipiin, joista tulikin onnistuneita ja hyviä, vaikka liisterimäinen taikina uhkasikin tehdä koko hommasta farssin. Näitä tehdään joskus toistekin!

RUISNÄKKILEIPÄ (n. 30 näkkäriä)

500 g täysmaitoa
40 g hunajaa
25 g hiivaa
500 g hienoja ruisjauhoja
250 g vehnäjauhoja
20 g merisuolaa
5 g ruokasoodaa
10 g anista
koristeeksi hiutalesuolaa ja erilaisia siemeniä

1. päivä
Sekoita kaikki ainekset paitsi suola. Vaivaa taikinaa yleiskoneella 10 minuuttia tai käsin vähintään kaksinkertainen aika. Lisää suola ja vaivaa vielä tovi. Laita taikina voideltuun kulhoon, peitä muovikelmulla ja anna levätä kylmässä yön yli.

2. päivä
Ota taikina jääkaapista 15 minuuttia ennen leipomista. Jaa taikina 50 gramman paloihin ja pyörittele niistä pyöreitä pullia. Anna pullien levätä 10 minuuttia.

Aseta uuni 250 asteeseen.

Kauli pullat niin ohuiksi kuin haluat (mitä ohuempia ne ovat, sitä rapeampia niistä tulee) ja käytä kaulittaessa reilusti jauhoja. Pistele näkkileivät haarukalla ja nosta ne leivinpaperilla peitetylle pellille. Yhdelle pellille mahtuu kolme tai neljä leipää. Pirskota leivät vedellä ja ripottele päälle haluamasi koristeet.

Paista näkkileipiä 12-14 minuuttia. Niiden kuuluu tuntua kuivilta ja kovilta jo siinä vaiheessa, kun ne otetaan uunista. Jäähdytä näkkileivät leivinalustalla ja säilytä kuivassa.

Ohje: Heléne Johansson: Leipä

Pssst. Syyskuun vegaaninen ruokahaasteäänestys on nyt käynnissä Chocochilin puolella. Voittaako Tuomaksen kokkaama ja minun bloggaama vegechili vai joku muu? Käytä ääni ja vaikuta!

Soijanakkihodarien comeback

Muistaako kukaan muu soijanakkihodarikojua? Sitä, joka törötti viime vuosikymmenen alussa Vanhan ylioppilastalon edessä aina Club Kajalin aikaan ja on syöpynyt ainakin minun ja ystävieni muistoihin yhtä tiiviinä lauantaiperinteenä kuin Kajalin goottiystävällinen kasarimusiikki. Sitä, jonka takia tämä 20-vuotias tuleva ruokabloggaaja palellutti itsensä talvisin rynniessään  kesken clubbailun ulos hodarille - ilman talvitakkia tietenkin. Sitä, jonka äärelle käveltiin kolme kilometriä kaatosateessa, kun teki vähän mieli. Sitä, josta koko kajalskene puhui kuin parhaimmastakin fine dining -ravintolasta ja piti omanaan.

Entä muistatteko siitä syntyneen kriisin, kun eräänä lauantaina vuonna 2005 koju ei enää ollutkaan vanhassa tutussa paikassa? Minä muistan. Yksi aikakausi oli ohi ja vatsani jäi huutamaan ikuista soijanakkihodarinälkäänsä. Menikin melkein seitsemän vuotta, ennen kuin sain sen tyydytettyä. Asiaan saattoi vaikuttaa täydellisen hodarisämpyläohjeen löytäminen.

Heléne Johanssonin kirja Leipä lupaa, ettei näiden helppojen hot dog -sämpylöiden jälkeen halua enää ikinä ostaa kaupan kumisia ja vanhettuneita vehnätaskuja. Olisin joutunut leipomaan pullia jossain vaiheesa joka tapauksessa, mutten kiellä, etteikö tämä lupaus olisi vain vauhdittanut tahtia. Tuoreita hodarisämpylöitä ja soijanakkeja! Voi lääh!

Eikä luvannut Heléne liikoja, sillä sämpylät todella onnistuivat yli odotusten. Samoin toki hodaritkin. Väliin laitoin soijanakkien lisäksi chilistä sinappia, maustamatonta majoneesia ja karamellisoitua sipulia, jonka ohjeen löysin Sillä Sipulien blogista. En jaksa copypastata, mutta sämpylöiden ohje on pakko jakaa täälläkin.

Kirjan mukaan taikinasta pitäisi tulla 25 sämpylää. Puolitin ohjeen ja sain kasaan kymmenen. Ei kai se sitten ole niin justiinsa. Mittasin ainemäärät grammoina, kuten leipien kohdalla suositellaan, mutta koska kaikilla ei varmastikaan ole keittiövaakaa (HANKKIKAA!), helpotin elämäänne ja muutin määrät myös deseiksi. Jos haluat hodarisämpylöistä tummempia, korvaa 150 g (2,5 dl) vehnäjauhoista ruis- tai grahamjauhoilla.

HOT DOG -SÄMPYLÄT (noin 25 kpl)

500 g (5 dl) täysmaitoa
75 g hiivaa
750 g (12,5 dl) vehnäjauhoja
50 g huoneenlämpöistä voita
15 g (1 rkl) hienoa merisuolaa

1. Sekoita kaikki ainekset ja vaivaa taikinaa yleiskoneella 10 minuuttia tai käsin vähintään kaksinkertainen aika. Anna taikinan levätä kulhossa 30 minuuttia.
2. Jaa taikina 25 osaan. Pyörittele paloista 12 cm:n pituisia sämpylöitä. Laita ne leivinpaperilla peitetylle pellille ja kohota kaksinkertaisiksi huoneenlämmössä 1½ tunnin ajan.
3. Aseta uuni 225 asteeseen. Nosta sämpylät uuniin ja paista niitä noin 10 minuuttia.
(4. Heti kun leivät ovat hiukan jäähtyneet, pakasta ne, joita et aio käyttää samana päivänä.)

Ohje: Heléne Johansson: Leipä (s. 104)

Psssst. Tällä sanalla ohjeella syntyy sämpylät myös hampurilaisiin!

Leipäprojektin satoa osa yksi

Vuoden alussa käyntiin polkaistu leipäprojekti elää ja voi hyvin, kiitos kysymästä. Takana on jo neljä läpikaluttua reseptiä Heléne Johanssonin kirjasta Leipä ja onnistumisen fiilis on vahva. Toistaiseksi tosin edetään kirjan yksinkertaisimmilla ohjeilla, sillä maailmankaikkeus etsii vielä oikeaa hetkeä sille, että päästäisi minut sotkemaan sormeni esitaikinoihin, kuumajuuriin, poolish-taikioihin, ynnä muihin. Juuret - hullua hifistelyä!

The first one!

Ensimmäiseksi vehnäseksi valitsin kunnianhimottomasti durumleivän, jota keittokirjailija itsekin tituleeraa "kirjan helpoimmaksi leiväksi". Vaivasin, vaivasin, vaivasin ja kohotin jääkaapissa melkein puoli vuorokautta. Muovasin ja muotoilin, kuten ohjeen ymmärsin. Ja taas kohotin. Parikin tuntia. Tuli kerralla selväksi ainakin se tosiasia, ettei tuore leipä ole mitään pikaruokaa.

Luulen, että palkitsevinta leivän itse leipomisessa on löytää uunista oikein soma limppu (tai patonki tai sämpylä tai mikä lie). Etekin näin ensimmäisellä kerralla. Ihanko itse tämän tein? Minä? Siis minä? Jos olisin ikinä synnyttänyt, kertoisin tähän nyt härskin vertauskuvan äidin ja vastasyntyneen ensikohtaamisesta synnytksen jäkeen.

Pian ensihuuman jälkeen kehtasin kuitenkin jo arvostella esikoistani: kuori oli täydellisen rapsakkaa, maku ei niinkään. Koostumuskin oli vähän liian tiivis. Tuskin leivon toisten. On tuossa kirjassa pakko olla paremiakin leipiä.

Ensimmäisen leivän jämät taipuivat tomaatti-bruschetatoiksi.

Durumleivän jälkeen ristiretkeilin kirjan ohjeella tortillalättyjen maailmaan, mutta ne "hieman" epäonnistuivat. VINKKI: Jos ohjeessa puhutaan yleisesti vain vehnäjauhoista, älä korvaa koko määrää karkealla kokojyvävehnäjauholla. Ainakin tortillataikinan koostumus kärsi tästä erheestä aikalailla.

Tästä tulikin mieleen, etten panisi pahakseni, jos te lukijat siellä pitäisitte minulle lyhyen oppitunnin jauhoista. Ja kertoisitte, miksi monissa kirjan resepteissä kehotetaan käyttämään esim. vehnäjauhoja, joissa on korkea proteiinipitoisuus. Ja mitä ne ovat? Durumjauhot on mainittu resepteissä aina erikseen, joten niitä kirjailija ei tässä yhteydessä tarkoita.

Minkälaisia jauhoja te käytätte vehnäleivissä? Kokojyvää vai valkoisia jauhoja? Karheaa vai hienoa? Myllyn Parasta vai Pirkkaa? Kertokaa! Kokemukset jakoon!


Focaccia

Jotta saisin tämän leipäraportoinnin ajantasalle, kerron vielä, että kolmas leipä meni uuniin kehutun focaccian muodossa. Taloudessamme focaccialla on vähän huono karma, sillä Tuomas on mokannut sen valmistuksen kolmesti peräkkäin ja minäkin olen kunnostautunut tappamalla ainakin yhdestä focacciataikinasta hiivan. Rinnastettuna näihin kokemuksiin tästä focacciasta tulikin suorastaan mahtava. Resepti menee toistekin kokeiluun, mutta seuraavan kerran varmaankin toisilla täytteillä ja paremmilla ja epäterveellisimmillä jauhoilla (Taas ne kokojyväjauhot! Mikä niitä vaivaa?).

Seuraavaksi lupaankin postata Heléne Johanssonin maailman parhaimman hodarisäpyläohjeen! Ja tiedoksi niille, jotka kaipaavat jotain konkreettisia vinkkejä onnistuneen leivän leipomiseen, aion koota jossain vaiheessa kirjan parhaimmat neuvot samaan postaukseen. Siis kunhan olen ne ensin itse oppinut! :)

Lupaus uudelle vuodelle

Tiedättekö, minkä uudenvuodenlupauksen tein? Opettelen leipomaan leipää! Juuri sellaista rapeakuorista ja sisältä sitkosta vaaleaa limppua. Ja pehmeitä bageleita! Juureen leivottua hapanta ruisleipää! Italialaista focacciaa! Sämpylöitä! Spelttileipää! Ahm, meillä ei taideta karpata tänäkään vuonna.

Eikä tässä lupauksessa vielä kaikki. Aion toteuttaa samalla myös yhden kauan haaveilemani jutun. Nimittäin Julie&Julia -henkisen keittokirjaprojektin, jossa kokkaillaan (ja vähän bloggaillaankin) läpi yksi kokonainen keittokirja. Olen suunnitellut tätä jo pienen ikuisuuden, mutta aiemmin tuntui, ettei yksikään Suomessa julkaistu keittokirja ole läheskään läpikokattavaa matskua.

Sitten törmäsin Herkun ja Koulun blogissa Heléne Johanssoin kirjaan Leipä, joka vastasi kaikkea sitä, mitä tähän projektiin etsin. Kirja ei sisällä ainoastaan herkullisen näköisiä leipäohjeita, vaan se myös opettaa alusta asti leipomisen niksit sekä tarvittavat faktat välineistä ja raaka-aineista.  Siis täydellinen tietopaketti tällaiselle jauhopeukalon keskelle kämmentä kasvattaneelle, joka osaa hädin tuskin leipoa teeleipää.

Homma menee siis niin, että minulla on koko tämä alkanut vuosi aikaa leipoa läpi kaikki Heléne Johanssoin Leipä-kirjan reilut 40 leivontaohjetta. Jos joku leivontayrityksistä menee pipariksi, yritän uudestaan niin monta kertaa, että kädessäni on vähintäänkin tyydyttävä hyvä leipä. Yhtään reseptiä en saa jätää leipomatta vain siksi, kun en osaa. Sellaiset ajatukset ovat niin vuotta 2011.

Aion myös blogata projektistani tänne, mutta lähinnä kuvin ja fiiliksin. Muutaman leipäohjeenkin saatan julkaista, mutta pääsääntöisesti pyrin olemaan viemättä leipää leipäkirjalijan suusta. Jos leivät siis rupeavat tuntumaan ylitsepääsemättömän houkuttelevilta, suosittelen hankkimaan tämän kirjan :)

Eli näillä eväillä uuteen vuoteen. Toivotaan, että 366 päivän päästä täällä ruudun takanana bloggailee tuore leipäexpertti!

Neljä kiloa lanttua ja hyvää joulua

Rentouttavaa jouluaattoa kaunokaiset! Vielä ehdin julkaista ohjeen näihin ruokablogistanian hittirieskoihin, joita varten olen ehtinyt soseuttaa puolikkaan joulukuun aikana 4 kiloa lanttua. Ehkä enemmänkin. Kuka näitä laskee? Järkyttävän hyviä ja toimivat etenkin munavoin ja/tai savukalan kera. Slurp!

Tätä joulua meillä vietetään ruokien osalta mahdollisimman perinteisesti niin, ettei niitä jouluruokia oikeasti tee mieli ennen kuin vasta vuoden päästä. Olen aina rakastanut jouluherkkuja pipareita, vihreitä kuulia ja sika-asioita lukuun ottamatta, enkä juurikaan salaile saati häpeä asiaa. Suosikkejani joulupöydästä ovat riisipuuro sekametelisopalla, rosolli kermavaahdolla, kaikki kalat ja mädit, lanttulaatikko sekä hyvin imelletty perunalaatikko, jota valitettavasti saa liian harvoin. Tänä vuonna ajattelin kruunata aattoillan aterian näyttävällä joulupavlovalla, josta julkaisen reseptin huomenna jahka onnistun mokomassa :)

Lihottavaa joulua!

 

LANTTURIESKAT (6 kpl, joten tee tuplana! Triplana vielä parempi)

300 g lanttua

1 dl luomumaitoa

1 muna

vajaa 1½ dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

ripaus sokeria

n. 1 rkl oliiviöljyä tai voisulaa

1. Viipaloi lanttu pieniksi paloiksi ja keitä palaset kypsiksi. 

2. Soseuta ja lisää maito. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin. Taikina saa olla löysähköä.

3. Lusikoi taikinasta kökkänät pellille. Taputtele jauhoisin käsin littanoiksi.

4. Paista rieskoja 250-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, niin että ne saavat pintaansa reilusti väriä.

Ohje: Ruokahommia

Ohje onneen

Kulunut viikko ei ole ollut se elämäni onnekkain: autoni levisi saaden aikaan päälle tonnin laskun ja takkini tyhjeni hetkellisesti myös muilla elämän osa-alueilla. Tätä blogiakaan en ole oikein jaksanut, vaikka asiaa löytyisi varastosta jopa muihin blogeihin jaettavaksi. Äh, taisi koittaa lokakuu?

Jotain pieniä ilon rippeitä kasaantui sentään tiistaille, jolloin pääsin kokkailemaan Valion koekeittiöön ja tutustumaan Valion tämän syksyn uutuuksiin. Ruoasta tuli taivaallista - kiitos vain illan järjestäjien ja apukokkien - ja vatsaanikin syntyi yksi chilirahkan mentävä ikuinen aukko. Tiedätte varmaan, että ruokabloggaajana minun on haastavaa pitää minkään brändin valmiiksi maustettuja ja jauhettuja tuotteita arvossaan, sillä haluan käyttää resepteissäni mahdollisimman puhtaita makuja, mutta tällä kertaa sekin ennakkoluulo kohtasi voittajansa. Kyseessä on siis Valion maustetun rahkaperheen makea ja tulinen kuopus, jossa yllättävää kyllä on juuri täydellinen määrä potkua. Suosittelen kokeilemaan!

 

Koska rakastuin niin tulisesti sekä itse rahkaan että teeleipiin, joita tiistain koekeittiössä rahkasta valmistettiin, en malttanut olla palaamatta samoihin makuihin myös pari päivää myöhemmin, kun mietin, mitä tekisin makeahkon bataattikeiton kumppaniksi (ohje keittoon tulossa myöhemmin). Sotkin siis  keskenään vain kuivat aineet, raastoin juuston ja yhden parhaimmat päivänsä nähneen omenan, lisäsin rahkan ja margariiniin ja avot, maailman helpoin leipä oli paistoa vaille valmis!

 

Ainiin, miten otsikko liittyy tähän reseptiin? No siten, että olo on ainakin sata astetta onnellisempi näiden teeleipien jälkeen!

JUUSTOISET OMENATEELEIVÄT (4kpl)

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

150 g juustoraastetta

1 dl raastettua omenaa

1 dl juoksevaa margariinia

1 prk (200g) Valio maustettu rahka makea & tulinen

1. Yhdistä kuivat aineet, juustoraaste ja omenaraaste.

2. Lisää margariini ja rahka. Sekoita nopeasti, ettei taikina sitkisty.

3. Taputtele leivinpaperille pellille jauhojen avulla neljä pyöreää, matalaa leipää. Jaa leivät leivinpyörällä neljään osaan. Pistele haarukalla.

4. Paista uunin keskiosassa 225 asteessa 12 - 15 min tai kunnes ovat kypsiä.

Ohje: Valio