Näytetään tekstit, joissa on tunniste lisukkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lisukkeet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

16. PAAHDETUT VALKOSIPULIJUUREKSET


Vaikka eletään joulunaikaa, juureksia ei ole pakko syödä vain laatioiden tai rosollin muodossa.  Joulukalenterin 16. luukusta löytyy paahdetut valkosipulijuurekset, jotka kaunistavat kattausta toki muinakin vuodenaikoina. Kannattaa kokeilla myös muita juureksia porkkanan ja palsternakan lisäksi! Esim. juuriselleriä tai mustajuurta.


PAAHDETUT VALKOSIPULIJUUREKSET


300 g porkkanoita
300 g palsternakkaa

Loraus rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
Ripaus mustapippuria
4 valkosipulinkynttä
1 sitruuna
2 rkl oliiviöljyä
1 dl lehtipersiljaa
3 rkl kapriksia
Ripaus sokeria
Sorisuolaa
Mustapippuria


Kuori porkkanat ja palsternak­ka. Leikkaa ne pitkiksi ohuiksi lohkoiksi. Sekoita kulhossa loh­kojen joukkoon rypsiöljy, suola ja mustapippuri. Hienonna valkosipuli ja lisää se joukkoon.

Kaada maustetut juurekset leivinpaperilla peitetylle uunipel­lille ja paahda niitä 200-astei­sessa uunissa 15–20 minuuttia. Kaada kypsät lohkot kulhoon ja jäähdytä hieman.

Purista sitruunasta mehu, hienonna persilja ja kaprikset. Sekoita ne lohkojen joukkoon, lisää myös oliiviöljy ja ripaus sokeria. Anna makujen tasaantua hetki ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.
Pssst. Lisää jouluisia reseptejä löydät täältä.

torstai 29. lokakuuta 2015

KURPITSAPERUNAMUUSI

Viikonloppuna vietetään Halloweenia.  Olenko ainoa, jota se juhla ei nappaa yhtään? Kyseessä on varmaan sukupolvikysymys, sillä tuntuu teennäiseltä lähteä bailaamaan sellaista juhlaa, josta ei ole minkäänlaista kokemusperäistä muistijälkeä lapsuudesta. Pyhäinpäivät sen sijaan muistan hyvinkin. Silloin syötiin pitkään haudutettua lihaa, polteltiin kynttilöitä ja podettiin tylsyyttä. Eli öööh, ei mikään juhlimisen arvoinen perinne sekään.

Halloweenin ainoa mielenkiintoinen sivujuoni on mielestäni kurpitsat. Paitsi että kurpitsat ovat nyt sesongissa (myskikurpitsat hei vain alle 2 euroa/kilo!), on kurpitsaa sisältävien reseptien kirjo räjähtäyt Halloweenin ansiosta ihan käsiin esim. blogistaniassa. Kiitos siitä - nyt osaan itsekin valmistaa kurpitsasta muutakin kuin soppaa. 
 
Kurpitsaperunamuusi.

Tätä kurpitsaperunamuusia tein viime viikonloppuna inspiroiduttuani Prinsessakeittiön ohjeesta. Muusin maku on aika vänkä ja sen salaisuus on uunissa paahdetussa makeassa kurpitsassa, jonka aromit ovat päässeet tiivistymään ihaniksi. Meillä muussia kauhottiin lautasille lihapullien ja karpalokastikkeen kaveriksi. Vahva suositus!

KURPITSAPERUNAMUUSI (lisuke neljälle)

 

n. 600 g myskikurpitsaa (punnittu kuorineen päivineen)
Loraus öljyä
Sormisuolaa
500 g rosamunda-perunaa (tai muuta jauhoista perunaa)
Voita
Täysmaitoa
Ripaus muskottipähkinää
Suolaa

Kuumenna uuni 250 asteeseen. Puolita pesty kurpitsa ja poista kurpitsan siemenet. Leikkaa kurpitsa lohkoiksi (kuoria ei tarvitse poistaa!) ja aseta lohkot uunivuokaan. Lorauta lohkojen niskaan hieman öljyä ja ripottele päälle sormisuolaa. Paahda uunissa noin 15 - 25 minuuttia. Tarkista kypsyys haarukalla.

Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi suolattomassa vedessä. Perunoiden kiehuessa poista paahdetuista kurpitsoista kuori veitsellä.

Kun perunat ovat kypsyneet, kaada keitinvesi pois. Lisää perunoiden sekaan kurpitsa ja hieman voita ja maitoa. Survo soseeksi survimella ja lisää maitoa kunnes muusi on kuohkeaa. Mausta muusi muskottipähkinällä ja suolalla. Lopuksi vatkaa muusi ilmavaksi sähkövatkaimella. 

tiistai 16. kesäkuuta 2015

KIMCHISLAW

Juhannukseksi on luvattu sadetta ja hyytäviä yhdeksän asteen lämpötiloja. Voi yrjö! Ei kai auta muu kuin kaivaa villavarustus esiin ja yrittää selvitä hengissä mökkiperinteistä, mielellään ilman hypotermiaa.

Pientä lämpöä keskikesän juhlaan antaa edes tämä hullun hyvä kimchislaw, johon olen täysin koukussa ja jota syön aika varmasti saaveittain myös juhannuksena. Ehkä paras varhaiskaalisalaatti IKINÄ! Kokeilkaa vaikka! Parhaimmillaan tämä srirachalla tulistettu kimchislaw on levättyään kylmässä yön yli ja luontevinta sitä on heittää vaikka nyhtöpossun tai aasialaisittain marinoitujen grillivartaiden kylkeen. Mmmmm ♥.

 

KIMCHISLAW


Noin 400 g varhaiskaalia
2 porkkanaa
2 kevätsipulin vartta
3 cm inkivääriä
1 valkosipulikynsi
3 rkl srirachakastiketta
2 rkl riisiviinietikkaa 
1 rkl ruokosokeria
Puntti tuoretta korianteria


    1.  Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Kuori porkkanat ja höylää kuorimaveitsellä loputkin porkkanoista pitkiksi ohuiksi siivuiksi. Leikkaa kevätsipulinvarret renkaiksi. Hienonna tuore korianteri. Kippaa kaikki samaan isoon kulhoon.

    2. Kuori ja raasta inkivääri ja valkosipulinkynsi. Yhdistä raasteet srirachakastikkeen, riisiviinietikan ja ruokosokerin kanssa.

    3. Yhdistä kastike muihin aineksiin ja sekoita kunnolla. Anna kimchislawn makustua jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mielellään yön yli.


    sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

    GUACAMOLE RAPEALLA PEKONILLA JA KARAMELLISOITUNEELLA ANANAKSELLA


    Okei, en yleensä ole se, joka saa kiksejä pekonin lisäämisestä vähän epäloogisiin paikkoihin (kuten suklaaseen tai viinaan. Yök.), mutta katsokaa nyt tätä guacamolea! Niin herkullista, niin täydellistä! Koko komeuden kruunaa paitsi täydellisen pehmeä guacamola ja rapea pekoni, myös pekonin rasvassa paistuneet ja karamellisoituneet ananakset. Uh ja huh! Alkuperäisestä ideasta kiitos How sweet it is -blogin Caramelized pineapple, bacon and goat cheese guacamole -reseptille.

    GUACAMOLE RAPEALLA PEKONILLA JA KARAMELLISOITUNEELLA ANANAKSELLA (2-4 hengelle)


    4 avokadoa
    2 limen puristettu mehu
    2 valkosipulinkynttä murskattuna
    Pieni punainen chili hienonnettuna
    Kimppu tuoretta korianteria
    1/4 tl suolaa
    1/4 tl mustapippuria rouhittuna
    4 siivua pekonia
    1 tlk ananaspaloja omassa mehussa

    1. Poista avokadojen kuori ja siemen. Murskaa hedelmäliha kulhossa esim. haarukalla painamalla. Lisää joukkoon limen puristettu mehu, murskatut valkosipulinkynnet, hienonnettu chili ja tuore korianteri sekä mausteet. Sekoita ja tarkista maku.

    2. Hienonna pekonit pieniksi kuutioiksi ja paista rapeiksi kuumalla pannulla pienessä öljytilkassa. Nosta valmiit pekonit esim. reikäkauhalla talouspaperin päälle. Lisää pannulle sen jälkeen valutetut ananaspalat ja anna niiden karamellisoitua pekonin rasvassa sen aikaan, että ovat saaneet hieman väriä.

    3. Kippaa pekonit ja ananakset guacamolen päälle. Tarjoile välittömästi.


    Ps. Söimme tämän guacamolen kanssa Valion sivuilta löytämääni jauheliha-nachovuokaa. Ihan hullun hyvää sekin! Suosittelen!

    maanantai 22. joulukuuta 2014

    LUUKKU 22: PAISTETTUA KAALIA JA MAUSTEVOITA

    Maukkaassa maustevoissa pyöritelty paistettu kaali on rento lisuke myös joulupöytään. Maustevoi kannattaa väsätä aina itse niin saat maut juuri mieleiseksesi. Alla on yhden sortin maustevoiohje, mutta yhtä hyvin voit käyttää voihin myös muita yrttejä, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja tai sitruunaa.


    PAISTETTUA KAALIA JA MAUSTEVOITA (NELJÄLLE)


    Maustevoi:
    250g kylmää voita
    2 valkosipulinkynttä
    1 punainen chili
    Muutama oksa tuoretta rosmariinia
    7 anjovisfilettä öljyssä

    Kuori ja paloittele valkosipulit muutamaan osaan. Puolita chili ja poista siemenet. Nypi rosmariininlehdet oksista. Kuivaa anjovisfileet. Aja kaikki ainekset tasaiseksi massaksi joko sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.  Kippaa maustevoi leivinpaperin päälle ja muotoile ja pyörittele se paperin sisään pötköksi. Sulje pötkö elmukelmulla napakaksi paketiksi ja laita jääkaappiin tai pakastimeen viilentymään.

    Kaali:
    4 ISOA kourallista kaalinlehtiä, paria eri lajiketta
    3 rkl balsamiviinietikkaa
    Maustevoita

    Ryöppää kaalinlehdet  kiehuvassa, suolalla maustetussa vedessä 2-3 min. Kaada keitinvesi pois ja jäähdytä kaalinlehdet kylmän juoksevan veden alla. Kuivaa kaalit lopuksi.

    Sulata reilu pala maustevoita korkealaitaisessa isossa paistinpannussa, korkeassa lämpötilassa. Lisää joukkoon myös balsamiviinietikka ja lopuksi kaalinlehdet. Paista kaalinlehtiä koko ajan sekoittaen muutama minuutti kunnes ne ovat kuumia. Siirrä sen jälkeen tarjoiluvadille. Lorauta vielä pannulle jäänyt sula maustevoi kaalien päälle.

    Ohje: Jamie Oliver.


    tiistai 16. joulukuuta 2014

    LUUKKU 16: UUNISSA PAAHDETTUA LANTTUA JA VIHREITÄ PAPUJA

    Jos joululaatikot eivät aattona innosta, voi ne korvata hyvin uunissa paahdetuilla juureksilla. Tässä esimerkki erinomaisesta lanttulooran korvikkeesta!






    Sain syksyllä käsiini arvostelukappaleen Chocochilin Elinan uudesta muhkeasta Vegaanin keittiössä -kirjasta. Aion kirjoittaa opuksesta vielä oman postauksen, mutta sitä ennen isken haukkana kiinni reseptiin, jonka ajattelin heti ensi silmäyksellä sopivan joulukalenteriini. Kirjan sivuilla tämä ruoka tunnistaa nimeä uunissa paahdettua lanttua, kikherneitä ja vihreitä papuja, mutta itse jätin keitetyt kikherneet pois. Jos niitä kuitenkin haluaa lisätä ruokaan, kannattaa ne nakata lanttujen sekaan samaan aikaan vihreiden papujan kanssa ja sen jälkeen kuumentaa kokonaisuuttaa vielä pari minuuttia uunissa.

    UUNISSA PAAHDETTUA LANTTUA JA VIHREITÄ PAPUJA


    Vajaa kilo lanttua
    Mustapippuria myllystä
    3 rkl öljyä
    ½ tl jauhettua muskottipähkinää
    2 tl siirappia 
    1 tl suolaa
    300 g pitkiä vihreitä papuja
    ½ dl paahdettuja ja suolattuja pähkinöitä, esim. cashew tai maapähkinä

    Kuori ja kuutioi lanttu sopiviksi suupaloiksi. Yhdistä kulhossa öljy, muskottipähkinä, mustapippuri ja siirappi. Pyörittele lanttukuutiot mausteöljyssä ja levitä seos uuninpellille leivinpaperin päälle. Mausta suolalla. Paahda lanttukuutioita 225 asteessa noin puolisen tuntia tai kunnes lantut ovat pehmeitä ja saaneet hiukan väriä.

    Kun lantut ovat uunissa, keitä vihreitä papuja suolalla maustetussa vedessä pari minuuttia. Kaada vesi pois. Kun lantut ovat paahtuneet, sekoita pavut joukkoon. Ripottele lopuksi suolapähkinät ruoan sekaan.




    torstai 18. syyskuuta 2014

    OIOTTUA INTIALAISTA

    Kuukausi sitten seistä toljotin Punnitse&Säästässä etsien erästä mausteseosta. Turhaan. Pinnaa kiristi jo valmiiksi ja nälkä oli räjäyttää järkeni atomeiksi. Valmis kauppalista pyöri taskussa, mutta mausteseoksen puuttuessa sillä olisi voinut pyyhkiä perrr...sikoita. Päivän ruoka täytyi kehittää uudestaan ja lennosta - jälleen kerran. Liekkö kohtaloa, että katseeni osui juuri silloin kaupan takaseinään ja sen purppuran värisiin purnukoihin?

     
    Tiedän, että siellä ruudun takana on ihmisiä, joiden mielestä valmissoosseja - siis eineksiä - hehkuttava ruokabloggari on vähän nolo tapaus. En välitä. Olen nimittäin nelisen vuotta sitten kokeillut tehdä itse  punaista ja vihreää currytahnaa  ja niiden maku ja koostumus oli niin suuri pettymys, että nevö forget! Mielummin turvaudun valmiisiin ja tasalaatuisiin soossehin kuin kulutan ensin puoli päivää juosten galangajuurten perässä ympäri kaupunkia ja syöden sen jälkeen vielä pahaa ruokaa. Tosin kaikkien etnisten valmiskastikkeiden ja tahnojen puolesta en  minäkään liputa. On niissäkin heikot lenkkinsä. Ja nykyäänhän haluan ostaa vain näitä Patak'sin tuotteita.
     
    Miksikö? Koska maku! Halleluja! Ja helppus! Indian made easy!  En ihmettele, että jopa Jamie Oliver peukuttaa brändin tuotteiden puolesta. 
     
    Patak'sin omia suosikkejani ovat simmer saucet, eli valmiit kastikkeet, joihin lisätään vain proteiini ja kookosmaito. Niistä valmistettu pöperö on pöydässä parissa kymmenessä minuutissa. Myös  Patak'sin punainen currytahna kuuluu tätä nykyään jääkaappimme varustukseen. Muihin tuotteisiin tutustuminen on vielä kesken, mutta eiköhän minut taas loppuviikosta löydä Punnitse&Säästän purppurahyllyn luota tölkkejä valitsemasta.
     
    Positiivista tässä Patak'sin synnyttämässä intiainnostuksessani on myös riisin uudelleen löytäminen. Pelkkä keitetty riisi au naturel on makuuni edelleen liian tylsää, mutta olen oppinut käyttämään riisin paistinpannun kautta. Jo pelkkä kuullotettu sipuli ja rasva tekevät mauttomalle lisukeriisille ihmeitä, mutta usein sekaan lentää myös tomaatteja, valkosipulia ja yrttejä. Kerran myös pekonia. Ei sekään huono!
     
     

    OIOTTU PANEER TIKKA MASALA (neljälle)

     
    1-2 sipulia
    2 rkl öljyä
    1 tlk Patak's Original Tikka Masala -kastiketta
    1 tlk (400g) kookosmaitoa
    250 g kotijuustoa
    Kourallinen cashewpähkinöitä
    (Tuoretta korianteria)
     
    Kuori ja leikkaa sipulit ohuiksi lohkoiksi. Kuullota sipulilohkoja n. 2 min öljyssä pannulla. Lisää tikka masala -kastike ja kookosmaito. Anna porista hetki. Sekoita lopuksi joukkoon kuutioitu kotijuusto ja pähkinät.  Nosta pannu heti sen jälkeen pois liedeltä. Viimeistele kastike halutessasi korianterilla. 
     
     

    PAISTETTU TOMAATTIRIISI (neljälle)

     
    6 dl vettä
    ½ tl suolaa
    3 dl basmatiriisiä
    2-3 rkl öljyä 
    1 sipuli
    2 valkosipulinkynttä
    Vajaa rasiallinen kirsikkatomaatteja
    1 tl Välimeren yrttiseosta
    Mustapippuria ja suolaa
     
    Kiehauta suolalla maustettu vesi. Lisää kattilaan riisit ja keitä pakkauksen ohjeella mainittu aika tai kunnes riisi on kypsää. Nosta riisi sivuun odottamaan.
     
    Kuori ja hiennonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Puolita tai viipaloi kirsikkatomaatit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulit. Lisää tomaatit ja anna niiden tovi "muhjaantua" kuumalla pannulla. Mausta seos. Kaada lopuksi keitetyt riisit pannulle. Sekoita ja anna paistua hetki.
     
    Vinkki: voit käyttää myös edellisenä päivänä riisiä!
     
     
     
     
    

    maanantai 2. kesäkuuta 2014

    TZATZIKI PAAHDETUISTA PAPRIKOISTA

     

    Toteutin huhtikuussa yhden monivuotisista unelmistani ja ostin grillin. Ei kovin häävi haave, tiedän, mutta se on sentään valkoinen ja mahdollistaa aika monet kesäruokafantasiat. Grilli onkin ollut kuumana joka viikonloppu vapusta lähtien ja enää harmittaa vain se, etten ole millään kerennyt naputella tuotoksia resepteineen tänne.

    Grilliruuan 100% kasvu on tarkoittanut taloudellemme myös erilaisten grilliruokien lisukkeiden ja soosien 100% kasvua. Lempikastikkeeni on varmaan aina ja ikuisesti tuhti tzatziki, joka istuukin sulavasti myös grillatun lihan, tofun ja kasviksien kylkeen. Mutta tiesittekö, ettei tzatzikiin ole pakko raastaa kurkkua? Hyvä taivaallinen tzaziki syntyy myös uunissa paahdetuista paprikoista!



    TZATZIKI PAAHDETUISTA PAPRIKOISTA (4 hengelle)


    2 punaista paprikaa
    2 dl turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia
    2 valkosipulinkynttä 
    1-2 rkl tuoretta rosmariinia ja salviaa hienonnettuna
    mustapippuria myllystä
    ripaus sormisuolaa
    1. Aloita paprikoiden paahtamisesta. Napsauta uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Pese ja halkaise paprikat ja aseta ne leikkauspinta alaspäin leivinpaperin päälle uuninpellille. Nosta pelti kuuman uunin ylimmälle tasolle, aivan grillivastuksen alle, ja paahda paprikoita kunnes niiden pinta on tummunut (noin 20 min). Sulje kuumat, paahtuneet paprikat ilmatiiviisti esimerkiksi folion tai kuumuutta kestävän pakastepussin sisään ja odota kunnes paprikat ovat jäähtyneet käsin kosketeltaviksi. Nypi paprikoiden kuori pois ja hienonna muu osa.

    2. Hienonna tai murskaa valkosipulinkynnet. Hienonna yrtit. Sekoita keskenään jugurtti, paahdettu paprika, valksipuli, yrtit ja mausteet. Nosta tzatziki jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi, jotta maut tasaantuvat.

    3. Nauti tzatziki esimerkiksi grilliruuan ja couscoussalaatin kanssa.



    Käytin paprikatzatzikiin kotimaisia sirkkalehtitunnuksella varustettuja paprikoita, sillä olen tällä reseptillä ja postauksella mukana Kauppapuutarhaliiton ja Blogiringin kotimaiset kasvikset -kamppiksessa. Blogiyhteistyö tulikin tarpeeseen, sillä olin ihan totta unohtanut sirkkalehtimerkin olevan ainoa merkki, joka takaa tuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden. Eli kun haluan jatkossakin ostaa Suomessa viljeltyjä puutarhatuotteita ja tukea näin suomalaista työtä ja työllisyyttä, sirkkalehtimerkki on luotettavin tunnus.

    Enemmän infoa, reseptejä ja taustaa kotimaisista vihanneksista löydät Vihannes.net -sivustolta. Sivustosta kannattaa tykätä myös  Facebookissa.

    http://blogirinki.fi

    Yhteistyössä Kauppapuutarhaliitto ry.


    sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

    AURINGON MAKU & FENKOLISLAW

    Eletään vuoden 2013 lumista tammikuuta. Olen lampsinut aiemmin päivällä kotiin Kätilöopiston sairaalasta mukanani muutaman päivän ikään ennättänyt Vilja. Kömmin hormonien nuuduttamana sohvalle niin sulavasti, kuin vastasynnyttänyt vain voi, ja avaan television. Jään töllöttämään MasterChef Suomen kolmannen kauden avausjaksoa, vaikken edes pidä formaatin suomalaisesta versiosta. Siellä on kilpailijana joku kaunotar, joka jää heti taidoillaan ja luovuudellaan mieleeni. Eikä vissiin turhaan. Myöhemmin keväällä sama mimmi voittaa Master Chefin tittelin ja syksyllä blogillaan Truly Kira parhaan ruokablogin arvonimen Glorian blogiawardseissa. Nyt neito on tehnyt keittokirjankin. Ja ihan himskatin hyvän sellaisen!


    Ensivaikutelmani Kira Åkerström-Kekkosen Auringon maku -kirjasta on kesäinen, herkullinen ja esteettisesti upea. Nidettä selatessa tunnen haluavani yht'äkkiä kesäiseen Hankoon, jossa Tomi Parkkosen ottamien kuvien perusteella eteerisen kaunista. Christer Lindgrenin välihöpinät Hangon kesän legendoista puhaltavat kirjan henkiin.

    Auringon maun reseptiikka ei ole mitään perus arkikauraa, vaan Kira on kylvänyt ohjeisiin maukkaita jippoja. On mustaherukanlehdillä maustettua avokadokreemiä, vispipuuroa inkiväärikermalla, seljankukalla maustettua raparperia köyhien ritareiden kera ja sitruunakakun kanssa tarjoiltua mustikkavoita.

    Aivan,  mustikkvoita. Olen sanaton.


    Jo eEnsimmäisen läpiselaamisen jälkeen paloin halusta päästä kokkaamaan Auringon mausta ties mitä reseptejä, mutta taidan jättää niistä suurimman osan kesään, jolloin ohjeiden raaka-aineita on paremmin saatavilla. Onneksi fenkolia löytyy kaupan vihanneshyllystä maaliskuussakin, joten nautimme eräänä keväisenä lauantaipäivänä tätä fenkolislawia paistetun hauen ja perunamuusin kanssa. Fenkolislaw(kin) on suorastaan nerokas keksintö Kiralta ja sitä tulee tehtyä varmasti toistekin hyvän kalan kaveriksi.

    FENKOLISLAW


    3 isoa fenkolia
    2 rkl turkkilaista jugurttia
    1,5 rkl juoksevaa hunajaa
    2 tl sitruunan mehua
    lehtipersiljaa
    fenkolinvarsia
    suolaa

    Leikkaa fenkolit terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi. Laita jääveeen rapeutumaan noin 15 minuutiksi. Sekoita kulhossa hunaja, jugurtti, sitruunanmehu ja maun mukaan suolaa. Valuta ja kuivaa fenkolit hyvin ja sekoita kulhossa kastikkeen kanssa. Tarkista maku ja lisää joukkoon silputtua lehtipersiljaa ja fenkolinvarsia. Anna maustua noin 10 minuuttia.

    Resepti Kira Åkerstöm-Kekkosen kirjasta Aurinkon maku.

    Kirja saatu arvosteukappaleena.


    torstai 6. helmikuuta 2014

    KIPPARIRAKKAUTTA

    Törmäsin pari vuotta sitten tuotteeseen, joka pani hetkessä pieneen pintaremonttiin kaikki siihen asti arjessa suosimani kalasoppa- ja kaaliruokareseptit. Nyt tuo savujuustolta arominsa lainannut Valion Kippari -ruokakerma astuu jälleen parrasvaloihin uudessa pakkauksessa ja uuden nimen voimin.


    Lähdin mukaan alkuvuoden kermaisimpaan kamppikseen, jonka ideana oli laatia kaksi reseptiä Valio Crea -nimen alle hiljattain muuttaneista maustetuista ruokakermoista. Crea-kermoja on tällä hetkellä kuusi eri makua - muun muassa ikisuosikkini Kippari - ja törppöjä yhdistää nimen lisäksi nyt myös uusi yhtenäinen pakkaus. Toukokuussa Valio Crea tuoteperhe kasvaa lisää.

    Haasteessa eniten kutkutti se, että "jouduin" tutustumaan Kipparin lisäksi myös muihin Valion maustettuihin ruokakermoihin. Potentiaalia löytyi ainakin kolme sipulia -nimisestä kermasta, joka pyöristää erilaiset kastikkeet hurmaaviksi. Myös basilikalta, ruohosipulilta ja oreganolta maistuva uutuusmaku kolme yrttiä on ihana ja oikein odotan, että pääsen lorottamaan sitä johonkin suolaiseen piirakkaan.

    Mutta yllättääkö ketään se, että näistä kokeiluista huolimatta tein kuitenkin kummatkin reseptit Kipparista? Ei mua ainakaan. Koska kipparirakkaus ♥.



    KIPPARIN SOIJA-KAALILAATIKKO (kuudelle)


    1 kg valkokaalia
    1 dl puuroriisiä
    2 kasvisliemikuutiota
    2 sipulia
    3 rkl öljyä, voita tai margariinia
    2,5 dl tummaa soijarouhetta
    2,5 dl Valio Crea Kippari -ruokakermaa
    2 rkl siirappia
    1 rkl meiramia
    valkopippuria myllystä
    (suolaa)

    Suikaloi kaali. Laita kaali ja puuroriisit suureen kattilaan ja laske päälle vettä sen verran, että kaalisuikaleet peittyvät juuri ja juuri. Kiehauta, lisää kasvisliemikuutio ja keitä 20 minuuttia.
     
    Kaalin ja riisin kiehuessa kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna rasva paistinpannulla ja kuullota sipulit. Lisää soijarouhe ja pyöräytä lastalla pari kertaa, jotta ylimääräinen rasva imeytyy soijaan. Kauho joukkoon 5 dl kaalin ja riisin keitinlientä (suoraan kattilasta) parissa erässä koko ajan sekoittaen. Soija on valmista, kun se on turvonnut eikä  enää ime itseensä nestettä.

    Jos kaali-riisi-seos on vielä keittämisen ja soijarouheen turvottamisenkin jälkeen kovin vetistä, kauho nestettä pois sen verran, että seoksesta tulee melko paksua. Sekoita joukkoon soijarouhe-sipuliseos, kerma ja mausteet. Kaada seos voideltuun uunivuokaan.

    Paista 175-asteessa 1½ tuntia tai niin kauan kun maltat. Talvikaalille tekee hyvää jopa kahden tunnin paisto.

    Tarjoile kaalilaatikko puolukkasurvoksen kera.
     
    Woop woop! Instagram-video kipparin soija-kaalilaatikon vamistuksesta nähtävillä täällä.
     

     

    PEKONI-POLENTA (lisukkeeksi neljälle)


    pekonia
    1,5 dl polentasuurimoita
    7 dl vettä
    1 kasvisliemikuutio
    2,5 dl Valio Crea Kippari - ruokakermaa
    ruohosipulia

    Hienonna pekoni ja ruskista rapeaksi kuumalla pannulla, pienessä öljytilkassa. Nosta pekonit sivuun odottelemaan

    Lisää kattilaan vesi, kasvisliemikuutio ja kerma ja kuumenna kiehuvaksi. Kun neste poreilee, nosta kattila liedeltä ja lisää polentasuurimot koko ajan vispilällä sekoittaen. Sekoittele vielä 5-6 minuuttia, kunnes polenta on paksuuntunut puuromaiseksi.

    Kaada polenta tarjoiluastiaan. Sekoita joukkoon rapeat pekonit ja hienonnettu ruohosipuli. Tarjoile välittömästi lisukkeena esim. hyvän tomaattikastikkeen ja paistettujen sienien kanssa.
     
    Vinkki: Kasvissyöjä voi jättää pekonin vallan pois, sillä pelkästään Kippari-kerma tuo polentaan kivaa savuaromia. Jos kuitenkin haluaa kikkailla, voi tähän käyttää myös soijahiutaleista valmistettua "vegepekonia". Ohje siihen löytyy  Chocochilistä.

    Woop woop! Instagram-video pekoni-polentan valmistuksesta täällä.
     
    http://www.blogirinki.fi
    Yhteistyössä Valio Crea.
     

    sunnuntai 22. joulukuuta 2013

    JOULUKALENTERIN LUUKKU 22


    Joulu on jo ovella, mutta mitä iskeä pöytään, jos perinteiset laatikot tökkii? Oma ehdotukseni on muussi uunissa paahdetusta bataatista ja valkosipulista! Tietenkin!

    Maistoin ensimmäisen kerran tätä jumalten ruokaa vuosi sitten Klaus K:n American Christmas Grill -joululounaalla ja olin pakahtua ihastuksesta. Notkeaa oranssia pyrettä olisi voinut kauhoa suuhun sellaisenaan vaikka koko loppuillan, mutta yllättävän kauan siinä silti meni, että sain tehtyä muusia myös itse kotona. Nyt ainoa huolenaiheeni on enää se, miten olen muka aiemmin pärjännyt ilman tätä muusia? Varmaan äärimmäisen huonosti.


    MUUSI PAAHDETUSTA BATAATISTA JA VALKOSIPULISTA (4:lle)


    1 kg bataattia
    1 kokonainen valkosipuli
    1 punainen chili
    2 rkl oliiviöljyä
    Tarjoiluun voita, tuoretta timjamia ja raastettua parmesaania

    Kuori ja paloittele bataatti reiluhkoiksi lohkoiksi. Leikkaa valkosipuli puoliksi. Halkaise chili ja posta siemenet.

    Aseta bataattilohkot, puolikkaat valkosipulit ja halkaistu chili paistovadille ja lorauta päälle oliiviöljyä. Paista 200-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Poista sen jälkeen valkosipulista kuoret. Soseuta kaikki ainekset ronskisti keskenään joko survimella tai sauvasekoittimella haluamasilaiseksi. (Oma kantani on, että sattumia saa olla!)

    Siirrä muusi tarjouluastiaan ja viimeistele voinokareilla, tuoreella timjamilla ja raastetulla parmesaanilla.

    Ps. Bataattimuusi sopii myös muuhunkin juhlaan kuin vain jouluun (eli vink vink niille, jotka suunnittelevat jo ensi kesän grillikautta). 


    maanantai 16. joulukuuta 2013

    JOULUKALENTERIN LUUKKU 16


    Voiko perinteisen rosollin haastaa? Tämä ja vielä huominenkin luukku todistakoon, että VOI


    PUNAJUURITZATZIKI


    1 iso keitetty punajuuri
    200 g kreikkalaista jugurttia
    1 valkosipulinkynsi
    2 rkl tuoretta timjamia
    1 rkl punaviinietikkaa
    suolaa ja mustapippuria

    Raasta kypsennetty ja kuorittu punajuuri. Kuori ja murskaa valkosipulinkynsi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja nosta jääkaappiin makustumaan ainakin muutamaksi tunniksi. Koristele punajuuritzatziki tuoreella timjamilla ennen tarjoilua.


    keskiviikko 12. joulukuuta 2012

    LUUKKU 12: Omena-parsakaaligratiini cheddarilla

    Synnyttävätkö kaiken maailman fudget ja leivonnaiset jo närästystä? Sitä ounastellen ajattelinkin julkaista tähän väliin yhden low carb -lisukkeen, joka omenansa takia istuu kuitenkin hyvin joulukuulle ja vaikka joulun välipäivillekin.


    Omena-parsakaaligratiinia meillä kokeiltiin yrteillä täytetyn ja uunissa paistetun kokonaisen nieriän partnerina ja hyväksi todettiin. Seuraavana päivänä jämät lämmitettiin lounaaksi paistetun halloumin kylkeen. Jos jotain tekisin nyt toisin, niin valitsisin happamemman omenalajikkeen. Ensimmäisellä kerralla käytin todennäköisesti liian makeaa omenaa, joka ei enää kypsentämisen jälkeen noussut oikeuksiinsa juustokastikkeen alta.

    OMENA-PARSAKAALIGRATIINI CHEDDARILLA (neljälle - viidelle)

    2 nippua parsakaalia
    1 iso tai 2 pienempää omenaa (mahdollisimman hapan lajike)
    suolaa
    2 rkl voita
    2 rkl jauhoja
    3 dl maitoa
    n. 1,5 dl (eli vajaat 100 g) raastettua, voimakasta cheddar-juustoa
    mustapippuria myllystä

    1. Lämmitä uuni 200-asteiseksi.

    2. Pese parsakaalit ja leikkaa kukinnot irti. Keitä nuppuja runsaalla suolalla maustetussa keitinvedessä pari minuuttia, kunnes kukinnot ovat kauniin vaalean vihreitä. Valuta keitinvesi pois.

    3. Pese ja pilko omena lankkumaisiksi viipaleiksi. Laita omenaviipaleet ja keitetyt parsakaalit öljyttyyn uunivuokaan, mausta ripauksella suolaa ja sekoita.

    4. Sulata voi keskilämmöllä paksupohjaisessa kattilassa. Ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoita tahnamaiseksi seokseksi. Paista muutama minuutti, mutta älä ruskista. Lisää esilämmitetty maito kattilaan ja sekoita. Kiehauta ja keitä koko ajan sekoitellen noin 5 - 7 minuuttia, kunnes seos alkaa paksuuntua. Lisää juustoraaste ja anna sen sulaa.

    5. Kaada juustokastike parskaalien ja omenoiden päälle. Mausta mustapippurilla. Paista paistosta uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes gratiini on kuplivaa ja kauniin ruskeaa. Tarjoile gratiini lämpimänä. 

    Alkuperäinen ohje: 5 and Spice -blogi

    tiistai 18. syyskuuta 2012

    Nypittyjä ruusu(kaali)nlehtiä

    Long time no seen. Miten aika juokseekin näin nopeasti.

    Ryhdyin eilen lueskelemaan Evitalle vastikään siirtyneen Fannin & Kanelin viime aikaisia reseptikuulumisia ja mieleeni pinttyi herkullisen värinen pinaatti-ruusukaalipannu. Hassua kyllä, viikon alussa tekee yleensä aina mieli keventää, joten reseptin ainesluettelo päätyi heti kauppalistalle ja koko komeus myöhemmin illalla friteerattujen ahvenfileiden seuralaiseksi lautaselle. Ah, niiiin hyvä alku tälle viikolle!


    Muutamia muutoksia toki tein alkuperäiseen ohjeeseen. Oliiviöljy vaihtui voihin, vaahterasiirappi ruokosokerisiirapiksi ja pekaanipähkinät casheweiksi. Lopputulos oli kuitenkin t a i v a s, joten muutokset suvaittakoon.

    PINAATTI-RUUSUKAALIPANNU (lisukkeeksi kahdelle)

    300 g ruusukaaleja
    4 dl tuoretta pinaattia
    1 rkl voita

    1 rkl ruokosokerisiirappia (tai vaahterasiirappia)
    1 rkl valkoviinetikkaa
    cashewpähkinöitä

    suolaa myllystä

    1. Paahda cashewpähkinät kuivalla pannulla ja siirrä syrjään.
    2. Leikkaa ruusukaalien kannat pois ja napsi lehdet irti. Jos pinaatinlehdet ovat suuria, poista paksut ja puumaiset kannat ja pilko lehdet pienemmiksi.
    3. Kuumenna pannulla keskilämmöllä voi. Kuullota ruusukaalinlehtiä vajaa minuutti. Lisää joukkoon siirappi ja etikka. Sekoita mukaan myös pinaatti ja kääntele muutaman kerran ympäri pannua kunnes lehdet alkavat pehmetä.
    4. Kumoa paistos lautaselle. Ripottele päälle paahdetut pähkinät ja aavistus hyvälaatuista suolaa. Tarjoa paistosta esim. paistetun, vaalean kalan seuralaisena.

    Alkuperäinen ohje: Fanni & Kaneli

    maanantai 20. elokuuta 2012

    Punajuurilisuke

    Joihinkin ruokiin eivät edes ylistyssanat riitä. Tässä esimerkki sellaisesta ♥.


    LISUKEPUNAJUURET (neljälle)

    6 - 7 keskikokoista punajuurta
    3 - 4 rkl voita
    4 rkl balsamietikkaa
    4 rkl soijakastiketta
    3 rkl valkoviiniä
    lehtipersiljaa

    1. Leikkaa punajuurista naatit pois ja keitä kuorineen suolatussa, vähässä vedessä koon mukaan noin 15-25 minuuttia. Isoja talven mukuloita voi joutua keittämään yli puolikin tuntia. Kokeile kypsyyttä haarukan tai vihannesveitsen avulla. Kippaa valmis lasti kylmään veteen, jotta kuoriminen ei polta näppejäsi. Kuori irtoaa kypsästä punajuuresta helposti puristelemalla.
    2. Lohko punajuuret ja paista niitä hetki pannulla noin puolessa ruokausikallisessa voita. Pari minuuttia riittää, lohkot lämpenevät ja voi kiillottaa pinnan kauniisti.
    3. Kaada joukkoon balsamietikka, soijakastike ja valkoviini. Kiehuta muutama minuutti miedolla lämmöllä, niin että noin puolet nesteestä haihtuu.
    4. Nosta pannu pois liedeltä ja sekoita joukkoon loppu voi ja persiljasilppu. Sekoittele, jotta voi sulaa.

    Ohje: Alexander ja Hanna Gullichsen: Safkaa - parempaa arkiruokaa  (s 67)


    lauantai 29. lokakuuta 2011

    Papupihvejä ja punajuurta

    Syksy on riistan ja dramaattisen väristen juureslisukkeiden kulta-aikaa. Ihan ensin mainittuun en näillä kasvisruokamieltymyksilläni taivu, mutta papupihvillä kruunattu, kermassa hautunut punajuuri on herkuista herkuinta!


    PAPUPIHVIT (6 kpl)

    öljyä paistamiseen
    1 sipuli hienoksi pilkottuna
    1 valkosipulinkynsi murskattuna
    1 tl jauhettua korianteria
    1 tl jauhettua juustokuminaa
    1 tl savupaprikaa
    ripaus chiliä
    150 g tuoreita herkkusieniä hienonnettuna
    1 tlk kidneypapuja huuhdeltuna
    2 rkl tuoretta persiljaa tai 2 tl kuivattua
    suolaa ja pippuria
    ½ dl korppujauhoja
    1 luomumuna


    1. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulit pehmeäksi. Lisää valkosipuli, korianteri ja juustokumina ja kuullota sekoittaen. Lisää herkkusienet ja jatka paistamista 4-5 minuuttia tai kunnes kaikki neste on haihtunut.
    2. Pane pavut pieneen kulhoon ja soseuta ne haarukalla tai perunasurvimella. Lisää sekaan sieniseos, persilja, korppujauhot ja mausta suolalla ja pippurilla. Jos taikina on kovin kuumaa sieniseoksen takia, anna sen jäähtyä sen verran, että pysty käsittelemään sitä paljain käsin. Sekoita joukkoon kananmuna.
    3. Muotoile taikinasta pihvejä (tai pyöryköitä). Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

    PUNAJUURIPAISTOS  (neljälle)

    4 punajuurta raastettuna tai suikaloituna
    ½ purjo
    1 tl suolaa
    1 tl rakuunaa
    sinihomejuustoa murusina
    2 dl kermaa

    1. Asettele uunivuokaan punajuurisuikaleet ja hienonnettua purjoa. Mausta suolalla, rakuunalla ja murennetulla sinihomejuustolla.
    2. Lisää kermaa sen verran, että suikaleet jäävät juuri ja juuri näkyviin.
    3. Paista 160 asteessa noin 2 tuntia. Peitä paistos tarvittaessa foliolla.


    Ps. Keskimmäinen kuva olkoon todiste siitä, että meillä tosiaan on kaksi kissaa. Se mustempi kaveri sattuu vain olemaan astetta epäfotogeenisempi adhd-tapaus, joka tulee kameran nähdessään vain puskemaan sitä :D


    sunnuntai 2. lokakuuta 2011

    Ruusukaaleja ja karppausta

    Valmistin mennä viikolla paistetulle taimenelle lisuketta ruusukaaleista, mikä antoi aihetta pohtia suhdettani hiilihydraatteihin ja vallitsevaan vhh-trendiin.

    En karppaa,  koska en pode tarvetta sille. En tarkoita, etteikö vatsani olisi yhtä mahamakkaraa aineenvaihdunnan huomattua lähestyväni enemmän kolmea- kuin kahtakymppiä ja etteikö minuakin välillä "turvottaisi". Satun vain oleman siitä onnekas, että ruokavalioni on jo valmiiksi melko monipuolinen. En esimerkiksi käytä juurikaan eineksiä enkä edes muista, koska olisin korvannut aterian leivällä, mitä monet karppaukseen koukuttautuneet muistelevat halveksien entisestä elämästään. Arkisin syön leipää ehkä yhden siivun lounaalla ja joskus toisen illalla, mikäli ilta-ateriaksi on tehty esim. saaristolaisleivän seuraa kaipaavaa kalakeittoa. Pasta, peruna ja riisi eivät myöskään kuulu jokapäiväiseen lautasmalliini, vaikka kahta ensimmäistä palvonkin, sillä tilaa on annettu  myös muun muassa vihreille pavuille ja parsakaalille, joita luojan kiitos rakastan ihan yhtä paljon kuin kermaan ja voihin muussattua rosamundaperunaa.

    Toisaalta syyt ovat myös henkisiä, sillä kun on tärvellyt puolet elämänsä ruokahetkistä eettiseen morkkikseen, ei halua lisätä syömisen aiheuttamaa huonoa omaatuntoa enää entisestään. Etenkään nyt, kun nuoruuden piikkiin pantavat kärkkäät mielipiteet ovat saaneet hieman pyöreyttä ja absoluuttinen pahuus on muuttunut suhteelliseksi. Saatan ohittaa edelleen sen työpaikkaruokalan kinkkukiusauksen vanhasta tottumuksesta, mutten enää hakemalla hakeudu tilanteeseen, jossa kieltäisin itseltäni ne leipäkorin uunituoreet vehnäsämpylät, joihin on saletisti käytetty myös eilisen perunamuussit. Rajat ne oli Neuvostoliitollakin.

    Ja rehellisesti: rakastan huonoja hiilihydraatteja! Perunaa! Pastaa! Maitosuklaata! Uunituoretta leipää! Ben & Jerry's -jäätelöä! Omnomnomnom! Vaikka perunamuussittomasta annoksesta tulisikin hoikempi ja energisempi olo, tulen siitä saletisti myös ärtyneemmäksi, jos vierustoveri louskuttaa samettisen möyheää pottua. Olen jo lähtökohtaisesti annoskateellisin ihminen maan päällä, joten kyllä kiitos, muusia mulle.


    Mitä niihin mahamakkaroihin ja jenkkakahvoihin tulee, voi hyvin olla, että karppaus toimii joillekin painonhallinnassa. Itse vain tykkään hikoilla ne ylimääräiset nesteet salilla ja olen kantapään kautta huomannut, että tarvitsen silloin hiilareita jaksaakseni (ts. salaattilounaan jälkeen spinning tuntuu suojuoksulta). Vatsoja on taatusti yhtä monta erilaista kuin on vatsan kantajiakin, joten tuntuu loukkaavalta kuulla ulkopuolisten "asiantuntijoiden" neuvoja siitä, kuinka laihtuisin, jos vain söisin kunnon proteiinia (=lihaa) enkä mitään pupjen ruokaa (=puuroa). Olisiko todella näin? Mites se henkinen hyvinvointi? En todennäköisesti voisi kovin hyvin silloinkaan, jos täyttäisin vatsani työpaikkaruokalan tehokidutetuilla broilereilla.


    Ei minua haittaa muiden karppaus ja toivon, ettei tästä postauksesta tullut sellaista fiilistä, että halveksisin kyseistä ruokavaliota. Karppauksessa on paljon hyviäkin pointteja, mutta se ei vaan ole mun juttu. Ja tahdon kai myös sanoa, ettei tästä blogista tule ikinä löytymään mitään alleviivaavaa karppikamaa  - tällaisia törkeän hyviä kasvislisukkeita kylläkin ;)


    KERMASSA HAUDUTETTU RUUSUKAALI

    400 g ruusukaalia
    1 rkl voita
    1,5 dl kermaa
    1 rkl sitruunamehua
    suolaa

    1. Poista ruusukaaleista päällimmäiset lehdet ja kanta. Leikkaa ruusukaalit neljään osaan.
    2. Kuumenna voi kattilassa/ kannellisessa pannussa ja lisää ruusukaalit. Kuullota ruusukaaleja hetki, lisää sitten kerma. Pienennä levyä sen verran, että kerma juuri ja juuri hieman poreilee, ja laita kansi päälle. Hauduta n. 20-30 min, kunnes kerma on imeytynyt ruusukaaleihin ja niistä on tullut pehmeitä.
    3. Lisää sitruunamehu ja mausta suolalla. Tarjoile heti.

    

    sunnuntai 25. syyskuuta 2011

    Unohdettu porkkana


    Olen ihminen, jonka jääkaapin vihanneslokerosta löytyy aina porkkanapussi. Se ei tosin tarkoita sitä, että rakastaisin porkkanaa jotenkin epätavallisen paljon ja tunkisin sen oranssinkellertävää lihaa jokaiseen ruokaan. Päinvastoin. Saatan ostaa koko säkin, käyttää siitä vain pari porkkanaa ja unohtaa sitten loput yksilöt jääkaappiin... ainakin seuraaviksi kuukausiksi.

    Siksi olinkin iloinen, kun Sannan blogista löytyi tämä simppeli ja hyvä porkkana-sinihomejuustolisuke. Vihdoinkin unohdetuille porkkanoilleni oli tarkoitus!

    PORKKANA-SINIHOMEJUUSTOVUOKA

    500 g porkkanaa
    100 g sinihomejuustoa
    2 dl kasvislientä
    1 dl kermaa
    1 rkl kuivattua rakuunaa

    1. Huuhtele, kuori ja paloittele porkkanat viipaleiksi. 
    2. Pane porkkanat ja kasvisliemi laakeahkoon uunivuokaan ja kypsytä uunissa 200 asteessa puolisen tuntia. 
    3. Ota vuoka uunista, lisää kerma, murusteltu homejuusto ja rakuuna. Paista vielä puoli tuntia 200 asteessa. 
    Alkuperäinen ohje: Helsinkin Sanomat  ja Pippurimylly

    lauantai 13. elokuuta 2011

    Puolukkainen punakaali

    Muistatteko vielä Chymos -haasteen, jota varten vastaanotin taannoin laatikollisen väkeviä marjaviinejä? Pulloista osa on jo juotu ja toiset lahjoitettu lähipiirille, mutta reseptikilpailun toinen ruoka odotti vielä tänä aamunakin keksimistään.

    Kun lanttu sitten vihdoin leikkasi, seisoin jo Sittarin muhkeiden punakaalien äärellä. Olin jo pitkään himoinnut jotain ihanan mehevää ja makumaailmoiltaan maukasta kaalilisuketta, joka ei kuitenkaan ole hapankaalia, joten keksin lorauttaa väkevää puolukkaviiniä tällä kertaa pannulla kypsyvän punakaaliraasteen sekaan. Toki kaali olisi voinut yhtä hyvin olla valkoistakin sorttia - kaaliaika nimittäin kukoistaa pian ja se näkyy myös kaalin kilohinnassa!

     Kuinka kaunis voi olla KAALI?

    PUOLUKKAINEN PUNAKAALIPAISTOS

    ½ kg punakaalia
    öljyä paistamiseen
    1 dl Chymos Ruska Väkevää puolukkaviiniä
    vettä
    1 laakerinlehti
    merisuolaa myllystä

    1. Raastaa tai leikkaa kaalinpää ohuiksi siivuiksi. 
    2. Kuumenna öljy isolla vokkipannulla tai kattilassa. Lisää kaaliraaste ja kuullota hetki. Lisää väkevä puolukkaviini ja anna sen kiehua alkoholit pois. Lisää mausteet ja vettä sen verran, että kaaliraaste juuri ja juuri peittyy. 
    3. Hauduta kaalia, kunnes vesi on haihtunut (n. 30 minuuttia). Tarjoile lisukkeena sienille tai lihalle. Seuraksi sopii myös remouludakastike.

    Kaalimuhennos remouludakastikkeen ja kasvisnakkien kera. 
    Oma tuomioni kaalimuhennokselle oli 9+. Ei nimittäin riittänyt, että muhennoksesta tuli aivan hurmaavan väristä, vaan se myös maistui  ujosti puolukkaiselta. Lisuke sopisi varmasti jonkin suolaisen sieniherkun tai jopa rustiikkisen riistamakkaran kanssa, mikäli sellaisia syö. Aika saksalaista, itseasiassa!

    Itse söin kaalimuhennoksen kanssa Wheathyn pikkupojan nakkeja, joiden irvokas nimi on pyörinyt varsinkin tänä kesänä monien täydellistä kasvismakkaraa etsivien huulilla. Nakit löytyivät Ruohonjuuresta ja popsin ne parempiin suihin samalta istumalta. Takuulla parhaimpia kasvisnakkeja näillä leveyksillä!





    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...