BLOGIDEPIS

Hei kaverit!

Tämä bloggaaminen ei ole maistunut enää aikoihin oikein miltään. Oikeastaan koko syksynä. En tiedä johtuuko se vuodenajasta, joka pimeydellään tappaa pienimmänkin innon kaivaa kameraa esiin niinä harvoina hetkinä, kun kattilassa porisee jotain linssikeittoa ihmeellisempää. Vai onko syy koko ajan aktiivisemmin liikkuvassa lapsessa, joka hereillä ollessaan vie kaiken huomion ja tekee blogiin keskittymisestä vähintäänkin mahdotonta. Todennäköisesti vikaa on vähän molemmissa. Ja nyt mua vaivaa vieläpä blogidepis.

Tästä touhusta on viime aikoina tullut  hirmu työlästä. Koko syksyn olen seuraillut kateellisena muiden postaustahtia ja mukaansa tempaavaa blogisisältöä samalla, kun kynnys oman Bloggerin avaamiseen on kasvanut kilometrin korkuiseksi. Kaikista kateellisin olen ollut heille, jotka voivat postata vain yhden kuvan ja pari lausetta - ja saavat bloginsa silti vaikuttamaan hurjan kiinnostavalta. Osaisinpa itsekin, mutta fakta on se, että olen profiloinut itse itseni ihan erilaiseksi blogistiksi. Siinä, missä jollekin muulle oman blogin päivittäminen on vartin ihana irtiotto arjesta, sorrun itse vääntämään yhtä postausta varten vähintään kuuden tunnin edestä duunia. Yleensä enemmänkin.  Ensin ideoin, sitten piipahdan kauppaan, valmistan ruuan, valokuvaan (mikäli ruoka ylipäätänsä onnistuu), käsittelen kuvat ja kirjoitan itse postauksen. Ja some-jaot ynnä muut tietysti päälle. Kyllä siinä menee aikaa.

Ja nythän sain tämän kuulostamaan siltä, että bloggaaminen on mielestäni öbaut rankin duuni evö.  Onneksi tuo postauksentekoprosessi liukuu useimmiten eteenpäin kuin itsestään ja tunnen ainakin toisinaan olevani liekeissä - teen mahtavia reseptioivalluksia, onnistun kokkailujeni kanssa yli odotuksieni, kameran muistikortti pullottaa toinen toistaan parempia kuvia tai tekstiä syntyisi vaikka kirjaksi asti. Mutta sitten on näitäkin kausia, kun ei vaan lähde. Seison jalat sementissä ja mietin, että jotakin olisi kiva blogata, mutten kyllä varmana ala kaivamaan sitä varten pataa ja kattilaa esille. Silloin toivon, että olisi pokkaa täyttää blogi vaikka hauskoilla kissavideoilla.

Siispä kysynkin nyt, että haittaisiko teitä, arvon lukijat, jos postaisin välillä hauskoja kissavideoita muistakin aiheista kuin ruuasta? Vaikka niitä yhden kuvan fiilispostauksia? Ne kun luonnistuisivat lapsenhoidonkin ohella. Aikanaanhan minulla oli myös visio, että laajentaisin blogin aihealuetta mm. sisustukseen, mutta se vähän jäi huomattuani millaisessa murjussa asun (kiitos Helingin Kaupingin vuokra-asunnot!). Nyt ne sisustuspostaukset voisivat kuitenkin olla taas ajankohtaisia, sillä muutammme vuoden alussa uuteen asuntoon. Päässäni on jo ties mitä visioita! Mutta kiinnostaako se ketään?

Toivottavasti edes joulukuu ja joulukalenteri tuo valoa tähän blogidepistelyyn. Tosin siitä joulukalenteristakin puuttuu vielä monta monituista luukkua ja yhtään kalenteripostausta en ole kirjoittanut  loppuun. Puuh!  Kiire voi tulla.

Mutta ei mulla muuta tällä kertaa.

Moro!