sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Makaronilaatikkoa sienistä

Olin ikävöinyt maukkaiden metsäsienien perään jo tovin ennen tämän makaronilaatikon valmistamista. Etenkin muisto aromikkaista korvasienistä sai suuni napsaamaan, mutta koska on mahdollista, että tuolla jossain nietosten alla lymyää kevät ja uuden sadon korvasienet, maltoin niiden suhteen ja tartuin kauppareissulla kuivattuihin herkkutatteihin ja suppilovahveroihin. Mmmmmmmmm, sieniä.


Makaronilaatikkoihin kannattaa muuten lisätä aina ihan reilulla kädellä suolaa ja muita mausteita, sillä pastan ja munamaidon ansiosta  niistä tulee turhan herkästi  mauttomia. Myös tästä.

3 dl kuivattuja metsäsieniä (tai muulla tavalla säilöttyjä sieniä)
2 rkl öljyä
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
500 g paseerattua tomaattia
suolaa, mustapippuria
400 g tummaa makaronia
2 luomumunaa
6 dl luomumaitoa
voita
raastettua parmesaania

1. Jos käytät kuivattuja sieniä, murenna ne ja liota niukassa vedessä 10 minuuttia.
2. Silppua sipuli ja valkosipuli, kuullota ne öljyssä. Lisää pannuun sienet nesteineen. Paista hetki ja lisää tomaattikastike. Huuhdo tomaattipurkki desillä vettä ja lisää neste pannuun. Keitä miedolla lämmöllä puoli tuntia. Mausta runsaalla suolalla ja pippurilla.
3. Keitä makaronit suolatussa vedessä.
4. Sekoita munat ja maito keskenään, lisää suolaa.
5. Sekoita makaronit tomaattikastikkeeseen. Laita seos voideltuun vuokaan. Kaada päälle munamaito. Sekoita ja laita pinnalle muutama voinokare.
6. Kypsennä 200-asteisessa uunissa alatasossa 30 minuuttia, lisää pinnalle parmesaania. Paista vielä 30 minuuttia. Anna vetäytyä hetki. Tarjoile halutessasi basilikan tai ketsupin kanssa. 

Alkuperäinen ohje: Helsingin Sanomat

4 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää ja kuulostaa! Pitää testata. Rakastan sieniä (paitsi herkkusieniä), mutta lapsille (ja miehellekin) niiden myymisen onnistuminen riippuu tosi paljon kulloisenkin ruokalajin rakenteesta (tai paremminkin, millainen sienten rakenne kulloinkin on) ja ympäröivistä mauista.

    VastaaPoista
  2. Heh, turkulaiset nauravat mulle aina, kun puhun "suun napsaamisesta" :) Ei taida kuulua täällä sanavarastoon.

    Ostin taannoin Vihannespörssistä herkkutatteja, ja voi vitsit että ne onkin yllättävän hyviä pakastesieniksi! Tattipastaa on tullut syötyä viime aikoina kerran jos toisenkin. Odotan kyllä jo syksyä, jos kerrankin ehtisi sienimetsälle.

    VastaaPoista
  3. Karoliina: olen myös rakastanut sieniä aina, mutta muistan, että lapsena juuri sienien rakenteella oli merkitystä. Isäni sienesti paljon ja epämiellyttävimpiä oli ne tattiruuat, joissa tatit oli jätetty TOSI isoiksi. Tuntui aina siltä kuin olisi jauhanut lepakon siipiä :D

    Elina: haha, meillä ainakin on aina napsannut suut. Sukuni on Savosta, joten olisikohan sieltä päin peruja ko. sanonta.

    Tattipasta on ihanaa, samoin -risotto. Syksyä en silti ihan vielä itse odota ;). Onneksi korvasieniä saa ajo alkukesästä.

    VastaaPoista
  4. Meillä Pohjois-Karjalassakin sanottiin, että "suu napsaa"), tosin suku on puoliksi Savosta. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...