sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Keittiöunelmia

Kevät toi, kevät toi muurarin 
Kevät toi kevät toi maalarin
... ja ihan giganttisen asuntokuumeen!

Viime päivät ovat kuluneet tiukasti asuntojen myynti-ilmoitusten parissa ja uudesta kodista haaveillen. Kato tommonen. Ja tommonen. Ehkä tommonenkin kävis. Mut ei ainakaan tota!

Mitään pakottavaa tarvettahan meillä ei ole muuttaa, sillä nykyinen kotimme on varsin edullinen ja tilava tarpeisiimme. Tarve ja halu ovat pikemminkin sitä henkistä sorttia. Ihan kaikkea kun ei kahdeksan vuoden vuokralla-asumisen ja neljän vuokra-asunnonkaan jälkeen siedä; peltiseinäistä, rumaa kylpyhuonetta, kellertynyttä muovimattolattiaa ja jo parhaat päivänsä nähneitä vaatekaappeja, jotka panisin vaihtoon heti ensimmäisenä, mikäli asuto olisi oma.

Oma. Se se avainsana olikin.

Asuntokuumeilu on synnyttänyt myös vilkasta ruokapöytäkeskustelua siitä, millainen uuden kodin keittiön pitäisi olla. Siis sen ensimmäisen Täydellisen Keittiön, jossa ei vuokra-asunnosta poiketen tarvitse sulkea silmiään vioilta. Valehtelisin, jos väittäisin, etten olisi miettinyt näitä asioita joka ikinen kerta, kun köökin työtila on loppunut kesken, surkea uuni paistanut epätasaisen paistopinnan ja kattilat hukkuneet kaappien perille, joten haluamisen sijaan puhunkin jo ominaisuuksien vaatimisesta.

Omalta Täydelliseltä Keittiöltä vaadin:
  • Vedettäviä alalaatikoita. En konttaa enää yhdenkään keittiön lattianrajassa etsimässä alakaapin perimmäiseen nurkkaan piiloutuneita patoja. En en en!
  • Matalia yläkaappeja. Asioita, joita keittiöiden ylimmille hyllyille säilötään, ei oikeasti tarvita. Missään. Ikinä. Kuka muuta väittää, on varmaan itse kolmemetrinen.
  • Kaasuliettä ja sähköuunia.
  • Laskutilaa. Apupöytää. Senkkiä. Saareketta. Mitä näitä nyt on. Normaalin ruokapöydän olen jo tuominnut liian epäergonomisen matalaksi aputasoksi.
  • Ikkunaa. Ruokabloggaaja tarvitsee luonnonvaloa.
  • Hiljaista astianpesukonetta.

Pakotan itseni uskomaan, että joku päivä jossain kämpässä vaatimukseni kohtaavat tarjonnan, mutta siihen asti ihailen miellelläni tätä  Putkiremonttipäiväkirjan Kimmon keittiötä. Aaaaa, silmä lepää!

On se vaan nätti! 
(Lisää keittiökuvia ja selostusta löytyy täältä ja täältä.)

Huoh.
Oma koti ja keittiö.

Haluan.

Pssst. Kimmo kirjoittelee nykyään myös mahtavaa Isyypakkaus-nimistä palstaa. Pumpkin Jam toivottaa oikein onnellista loppuraskautta koko perheelle! :)


10 kommenttia:

  1. Mulla on niin naurettavan pieni palkka ja meillä niin naurettavan halpa kämppä kokoon, kuntoon ja sijaintiin nähden, että ei olla edes alettu vakavasti miettiä asunnon hankintaa. Asumiskustannukset nousisi varmaan puolella tähän nykyiseen kämppään verrattuna jos hankkisi oman, joten laitan mieluummin sen vuokrasta yli jäävän osan esim. matkustamiseen ;)

    Kyllähän mä silti kuolaan noita ihania keittiöitä ja muita kotiratkaisuja jatkuvasti. Onneksi on Pinterest, mihin saa talteen kaikkea jännää, jos vaikka joskus tulee mahdollisuus omaan kotiin. Ja vaikka ei tulisikaan, niin haaveilla kannattaa aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pähkäilin pitkään samojen mietteiden kanssa ja ymmärrän paremmin kuin hyvin ihmisiä, jotka asuvat ennemmin vuokralla kuin hankkivat oman asunnon. Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa ja ratkaisut ovat kiinni jokaisen henkilökohtaisesta elämäntilanteesta ja tarpeista. Meille sopii nyt paremmin oma asunto - vielä vuosi sitten en ollut yhtään tätä mieltä.

      Ja se matkustelu. En minäkään siitä ole luopumassa, vaikka asumiskustannukset nousevatkin puolella. Säästän mielummin vaikka kaikesta muusta sitten.

      Poista
  2. Vitsi mikä keittiö! Nuo vetolaatikot! Nuo lamput! Tuo saareke! Tuo hella! Nuo Smegit! Tuo tunnelma! Mieki haluun.
    Mulla on niin naurettavan kallis vuokra sitten taas että kyllähän sen oman osto aina mieleen hiipii. Hitsiläinen vaan kun ei ne meille sinkkuleideille meinaa antaa kauheen avokätisiä lainoja. Ja oon kyllä hassun ihastunut tähän mun mörskään.
    Keittiöhaaveilut jatkukoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläpä! Huusin heti ensimmäisenä Tuomakselle, että meille tulee sitten tommonen liesi! Makso mitä makso :D. Ja pakkohan se on ruveta kiertelemään taas kirppiksiä ja vintage-sisustuspuoteja, koska kyllä tommonen keittiö aina Ikea-köökit hakkaa.

      Sinkkunaiset ovat kyllä aika päähänpotkittua kansaa näissä asuntohommissa. Kun ei saa lainaa, mutta ei myöskään ole oikein oikeutettu kaupungin halpoihin vuokra-asuntoihinkaan (näin olen ainakin ymmärtänyt) :(.

      Poista
  3. Meillä myös asunnonvaihtohaaveet aiheuttavat pahaa nettiriippuvuutta. Oma on jo, mutta ei todellakaan tilavaa ihanaa keittiötä, josta nyt haaveilen. Mietin vaan, missä ne kaikki kivat luuraa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Useissa vanhoissa taloissa (lue: putkiremonttiloukuissa) on mielestäni kohtalaisen hyvät lähtökohdat Täydelliseen Keittiöön, mutten ole varma, onko meistä kuitenkaan siihen remonttihelvettiin ;).

      Poista
    2. Meillä on itse asiassa yksi putkiremontti takana, ja kyllä onhan se helvetti, mutta lopputulema palkitsee.

      Poista
  4. No on kyllä nätti ja täydellisen tilava keittiö! Siitä haaveillessa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä todellakin haaveillessa :). On vähän mälsää, että nykyään uusien asuntojen(siis niiden +70-neliöistenkin, ei vain yksiöiden) keittiöt ovat joko avomallisia tai sellaisia ahtaita käytäviä. Ei niistä saa tuollaisia! Tilavia erillisiä keittiöitä saa todellakin hakeamalla hakea.

      Poista
  5. aivan ihanat nuo keittion kaapistot! Kyllä se pitäisi itsekin saada vaan asunto ostettua ettei vaan vuosikausia maksaisi kalliita vuokria!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...