Reissummehan oli Finnmatkojen pakettimatka. Meillä ei sinänsä ole mitään omatoimimatkailua vastaan ja yhtä hyvin olisimme voineet järjestellä lennot ja majapaikat itsekin, mutta aktiivisen relausajan oltua vain 8 päivää, halusimme panostaa sellaiseen luksukseen kuin suoriin Helsinki - Colombo -lentoihin, lentokenttäkuljetuksiin ja hotellihuoneeseen, joka odotti varmasti vain ja ainoastaan meitä.
Hotellinamme toimi Citrus Hikkaduwa, joka sijaitsee aivan rannalla ja pääkadun (Galle road) varrella. Pakettimatkailijan kannattaa ehdottomasti suosia Hikkaduwaa, sillä ymmärtääkseni kaikki muut Finnmatkojen ja Aurinkomatkojen hotellit sijaitsevat turisti-resorteissa, muurien takana ja jopa kilometrien päässä kylistä ja paikallisesta elämänmenosta. Tämän tosin tajusimme vasta, kun Finnmatkojen opas sen itse myönsi.
Myös snorklaus ja sukellus ovat suosittuja lajeja, mutta me emme niistä innostuneet tällä reissulla. Paikalliset kyllä tarjosi 50 dollarilla per ryhmä snorklausvälineistöä ja venekuljetusta läheiselle riutalle, mutta kahdestaan se olisi tullut turhan kalliiksi. Sitä paitsi Lonely Planet kuvaili samaista riuttaa aika kuolleeksi.
Hikkaduwasta kannattaa myös irtautua. Kylää reilut 10 km etelämpänä sijaitsee Galle, jossa kehotan käymään edes isomman kaupungin maustevalikoiman takia (me ostimme Gallesta kanelia ja vaniljatankoja, joita sai eurolla kuusi). Samainen satamakaupunki on tunnettu myös linnoituksestaan, joka on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista ja suurin jäljellä oleva eurooppalaisten rakentama linnoitus Aasiassa. Muistutti etäisesti Suomenlinnaa.
Gallen lisäksi kävimme sisämaassa sijaitsevassa Kandyssa, joka on väkiluvultaan Sri Lankan toiseksi suurin kaupunki (eli noin Helsingin kokoinen). Sinne matkaaminen kuului osana Finnmatkoilta ostamaamme retkeen, joka sisälsi lisäksi Pinnawelan norsujen orpokodissa piipahtamisen (kaltaiselleni eläinhullulle käymisen arvoinen paikka!), pieneen teetehtaaseen tutustumisen, Kandyn Pyhän hampaan temppelissä ja kasvitieteellisessä puutarhassa vierailun sekä mausteviljelmällä käymisen. Retki maksoi Finnmatkoilla 105€/hölö, mutta samanlaisia elämyksiä on mahdollista kilpailuttaa ja räätölöittää myös paikallisilla retkenjärjestäjillä. Toinen suosittu retkikohde on Yalan kansallispuisto, mutta pitkien kulkuyhteyksien takia sinne tehdään vain kahden päivän visiittejä.
Hikkaduwassa paikalliset tykkäsivät mainostaa lähes pakkomielteisesti myös retkeä "laguuniin". Kyse on käsittääkseni joen päähän muodostuneesta suistosta, jossa saattaa nähdä hyvällä tuurilla pieniä alligaattoreita ja jotain tirppoja. Edes Lonely Planetista ei löytynyt tästä "nähtävyydestä" mitään infoa, joten ainakin me suhtauduimme siihen varauksella ja jätimme kokematta. Kommentteja saa jättää, jos joku on tällä laguunilla käynyt.
Omatoimiseen liikkumiseen suositellaan tuk-tukeja. Busseilla ja junillakin pääsee ja vieläpä murto-osan hinnalla, mutta trooppisessa ilmastossa avonainen mopoauto on taivaan lahja. Sitä paitsi paikallisilla maanteillä ei pääse yhtään sen nopeampaa ferrarilla kuin tuk-tukillakaan; aasialaiseen tyyliin liikenteen keskinopeus on koko ajan 30-50 km/h. Esimerkiksi Hikkaduwasta Colomboon on vain 100km, mutta aikaa sinne matkustamiseen kannattaa varata 3,5 tuntia.
Sri lankalaisesta ruoasta kirjoitinkin jo oman postauksen. Niiden lisäksi foodien kannattaa satsata mausteisiin, jotka ovat puoli-ilmaisia. Mainitsinkin jo vaniljatangot, joita sai kuusi eurolla, ja kanelitangot, jotka eivät nekään paljon kukkaroa rokottaneet. Niiden lisäksi ostimme paikallista curryjauhetta, joka on käytännössä kymmenen kertaa tulisempaa kuin meidän chilijauheet. Siis todella hottia.
Myös paikallinen teevalikoima on syystäkin yksi maailman parhaimmista. Perinteisen englantilaisen teen lisäksi kehotan kuitenkin satsaamaan silver ja golden tipseihin, joista jälkimmäistä ei ymmärtääkseni tuoteta edes vientiin. Hinta niissä on kylläkin kova.
Kohteen turvallisuutta enemmän minua huolestuttaa turismin vaikutus saareen. Rannat ja korallit kärsivät jo nyt aikamoista eroosiota ja paikallinen jätehuolto ei ole pysynyt kasvavien turistivirtojen tahdissa. Samaan aikaan yhä useampi paikallinen saa ainoan elantonsa turismista ja meitäkin pyydettiin useaan otteeseen mainostamaan Sri Lankaa Suomessa, jotta he saisivat vielä enemmän turisteja. Ei hyvä, mutta ei kovin harvinainenkaan ristiriita ja epäkohta Aasiassa.
Voisin helposti lähteä Sri Lankaan uudemmankin kerran, tosin mielummin omatoimimatkalle. Ja Sri Lankan jälkeen huomasin kiinnostuneeni myös Intiasta matkakohteena, vaikka aiemmin veri onkin vetänyt muualle (syy välinpitämättömyyteeni Intiaa kohtaan on ollut vähän sama kuin välinpitämättömyyteni Ibizaa tai Kanariaa kohtaan; se juna meni jo).
Eli onko kenellään vinkkejä reppureissulle Intiaan? ;) Muuten sanon vain kiitos - istuh-tee - nandri!
Ps. Jos omatoimimatkailu Sri Lankassa kiinnostaa, kannattaa tsekata ja seurata tätä blogia.
Kiitos ihanista tunnelmista!
VastaaPoistaPinnawelan norsuorpola teki minuunkin vaikutuksen silloin kymmenisen vuotta sitten. Kiersimme pajon myös historiallisia kohteita, temppeleitä ja tietysti vierailimme myös vuoristossa teetehtaalla.
Yksi jännistä jutuista Sri Lankassa oli myös mahdollisuus lukea paikallisia sanomalehtiä (englanti on siellä yksi viralisista kielistä). Paikan vaarallisuus tuli kyllä selväksi lukemalla uutisia, joten varovaisuus ei ole ollenkaan liioiteltua. Me palkkasimme hyvän hotellin kautta oman autonkuljettajan, jonka kyydissä kiersimme parin viikon aikana suurimman osan Sri Lankasta. Hotellit majoittavat autokuskin ilmaiseksi ja tarjoavat hänelle mitättömään hintaan ruuat.
Luonto oli kyllä ihanaa, vaikka olenkin samaa mieltä kehittyvän maan kyvystä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita turismin ja muunkin toiminnan suhteen.
Ruoka oli tavattoman hyvää ja pääsinkin siellä hetkeksi eroon sokerinhimostani. Aterioiden jälkeen oli aina kaikin puolin kylläinen ja tasapainoinen olo.
Kiitos Merenneito näistä tarkennuksista ja omien kokemuksien jakamisesta :). Toivotaan, että näistä on apua vielä jollekin, joka vasta suunnittelee Sri Lankaan matkustamista!
Poista