Kuulin sitruuna-banaanihillokkeesta ensin kovin paljon kehuja mm. Kokit ja Potit -blogissa, ja kun tarpeeksi kauan emmin, kokeilin sitä itsekin. Kannatti, vaikka meinasinkin polttaa sokerit pohjaan (tästä syystä kuvan hillo on hieman tumman oloista) ja soseuttaminenkin unohtui. Ihan jär-kyt-tä-vän hyvää silti!
Parhaiten sitruuna-banaanihilloke sopii kuulemma vuohen- tai lampaanmaidosta valmistettujen, pehmeiden ja kypsien juustojen kera, joten odotan jo innolla aikaa, jolloin pääsen klähmimään tätä Hakaniemen hallin Lentävän lehmän haisevimmalle vuohenmaitojuustolle. Lisäksi hilloke on parhaimmillaan paahtoleivällä voin ja tuorejuuston kanssa. (Muistathan kirjoittaa nämä käyttösuositukset myös lahjan saajalle, mikäli purkki sitruuna-banaanihilloketta päätyy pukinkonttiin ;).
SITRUUNA-BANAANIHILLOKE (kaksi pientä purnukkaa)
400 g banaania (3 isoa banaania)
200 g sitruunan hedelmälihaa (4-5 sitruunaa)
1 vaniljatanko
0,5 tl maustepippuria
0,5 tl kardemummaa
1 dl Rajamäen Sitruuna Valkoviinietikkaa
1 dl vettä
ripaus suolaa
3 dl hillosokeria
Kuutioi banaani ja sitruunoiden hedelmäliha. Halkaise vaniljatanko. Laita hedelmät ja vanilja kattilaan ja lisää muut aineet lukuun ottamatta hillosokeria. Kiehauta ja keitä hiljaa poreillen n. 20 minuuttia. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Keitä vielä 10 minuuttia. Voit halutessasi soseuttaa hillokkeen tasaiseksi sauvasekoittimella. Lusikoi hilloke puhtaisiin purkkeihin (hyvät sterilointiohjeet löytyy mm. täältä), jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.
Ohje: Soppaa ja Silmukoita -blogi
Tuon on pakko olla hyvää...
VastaaPoistaKyl-lä. Tää on ihanata!
VastaaPoistaTämä hillo jäi kummittelemaan mielen perukoille jo viime jouluna, mutta pääsi vasta nyt kokeiluun. Jo tuoksukin oli jo loistava. Maistoin purkitusvaiheessa ja veikkaan, että maku on vain parantunut muutaman päivän kylmäsäilytyksessä. Nyt vaan miettimään sopivia kavereita hillolle.
VastaaPoistaIhanaa, että jaksat tehdä joulukalenteria tänäkin vuonna, sen lukemisesta tulee tosi jouluinen olo.
Tiina
Voi kyllä vain paranee! :)
PoistaIhana tietää, että joku oikeasti jaksaa seurailla joulukalenteriani (siis joku muukin kuin muut ruokabloggajat ja isä ;)). Tänä vuonna olen onneksi ottanut kalenterin teon hieman rennommin -- yhtään ei haittaa, vaikka minulla on vielä kokonaan valmistamatta ylihuomisen luukun taakse visioimani herkku. Ehkä ensi vuonna osaan olla kokonaan ilman stressiä? :)