Vuosi sitten tammikuussa juhlittiin taas syntymäpäiviäni ja kävin ensimmäisen kerran Berliinissä. Rakastuin kaupunkiin juuri niin palavasti, kuin olin pelännytkin, ja julkaisin täälläkin pari Berliini-vinkkiä foodielle. Kuukauden paras resepti taisi olla Glorian R&V:n savuinen siitakesienikeitto.
Helmikuussa koitti iloinen lauantai muiden bloggaajien kanssa Helkan keittiössä ja kävinpä ohimennen myös Mtv3:n studioilla dippailemassa katkarapuja maitosuklaaseen. Reseptien julkaisu jäi vähemmälle, mutta perinteinen suolainen pannukakku toimii edelleen.
Huhtikuussa kävin viikonloppureissulla Tallinnassa ja söin pienen elämäni parhaimman intialaisen illallisen ravintola Elevantissa. Leivoin myös key lime pien ja lähdin vapun viettoon Sisiliaan toteuttaakseni ylettömästä pasta alla norman syömisestä koostuvan ruokafantasiani.
Toukokuussa palauduin koleasta Sisiliasta täysin vakuuttuneena siitä, etten syö munakoisopastaa ainakaan vuoteen. Lupaukseni kesti noin viikon. Aloin pikku hiljaa rakentaa parvekkeestamme kesäkelpoista ja tutustuin maasta ulos pullahtaneisiin nokkosiin lettujen muodossa. Suosikkireseptini tältä kuukaudelta taisi olla siti kesäinen halloumitomaattisalaatti.
Kesäkuussa bloggausintoni vähän kärsi syystä tuntemattomasta. Tein siti parsakaalicarbonaaraa ja lisuketta voipavuista.
Heinäkuussa hankin vihdoinkin järjestelmäkameran ja olin räjähtää innostuksesta. Toivottavasti tämä näkyi myös blogissa ja pelkästään positiivisesti. Jaoin kanssanne mm. kesän lempivalkoviinini (olisipa taas kesä!), kissani suosikkilelun ja pari reseptiäkin, joista kärkeen nousevat mansikkasalsa paistetulla halloumilla ja sienikaalikääryleet puolukkarisotolla. Heinäkuussa taisin myös luovuttaa parvekkeen kanssa. Eihän siitä saa millään kivaa!
Elokuu toi mukanaan paljon kivaa, kuten ruokailua Gaijinissa ja Kannaksessa, mökillä hengailua ja kesäloman, jonka kunniaksi järjestin yhdessä Mondon kanssa loma-arvonnan. Taisin innostua vähän liikaakin kantarelleista ja sen myös huomasi blogissa. Kuun paras herkku oli mustikkarahkapiirakka (blogin toiseksi googletetuin resepti).
Elokuussa karkasin hävyttömän upeaan Kroatiaan, josta pääsin raportoimaan vasta syyskuun puolella. Ja kun olin juuri tottunut Suomen loppukesän viileyteen, pakenin lomaltapaluumasennusta Berliiniin. Kuun puolessa välissä pääsin hiomaan tuorepastantekotaitoja Alex Nurmen kanssa Kokkikoulu Espaan ja kuun reseptiikasta valitsin suosikikseni dramaattisen kurpitsakeiton.
Lokakuussa työnsin nenäni vallitsevaan karppaustrendiin, kävin jälleen Tallinnassa ja leivoin Valion koekeittiöstä mukaan tarttuneita teeleipiä. Kuun sosikkiresepti oli kuitenkin bataattikeitto, vaikka siitä tulikin liian lirua.
Marraskuu nimettiin Uudessa Mustassa juureskuukaudeksi ja innostuin osallistumaan juureshaasteeseen parillakin reseptillä. Tuomas teki ensimmäisen kerran nykyistä lempiruokaani melanzane alla parmigianaa ja itse ihastuin mojiton makuisesta kikhernesalaattiin. Loppukuusta ripustin ensimmäiset joulukoristeet metsästä raahaamaani risuun.
Vanha läppärini hajosi joulukuussa, mutta sainpas postattua silti jotain sillekin kuulle. Opin, miten tehdään hyvää juuressosekeittoa ja kävin maistelemassa läpi Kappelin Helsinki design -menun. Kuun parasta antia olivat siti Jannan lantturieskat ja joulupavlova.
Olipas muuten aika erinomainen (ruoka)vuosi! Toki olisi voinut kokata ja blogata enemmänkin, opetella uusia ruuanvamistustekniikoita ja treenata intensiivisemmin valokuvausta uudella kamerallani, mutta voisi yhtä hyvin olla niinkin, että olisin kyllästynyt ja lopettanut koko blogin. Parempi näin päin, luulen.
Alkaneelle vuodelle olen laatinut jo lupauksen opetella leipomaan kunnollista leipää, mutta lisäksi toivon pääseväni maistelemaan eksoottisia makuja ainakin parissa uudessa matkakohteessa. Hienoa olisi myös tutustua muutamaan sellaiseen raaka-aineeseen, joita ei ennen ole tullut kokkailtua, mutta en ota asiasta paineita. Pääasia on kuitenkin se, että hyvä ruoka ja tämä blogi pysyvät vuonna kaksituhattakaksitoistakin minulle mielenkiintoisina harrastuksina! :)
Jos olisit otsikoinu kikhernesalaatin mojitonmakuiseksi, olisin tehnyt sitä varmasti sata kertaa :) Naaaammm.
VastaaPoistaUpea ruokavuosi! Mää on niin Pumpkinjamfani!
Siinä on minttua ja limeä, eli ollaan tarpeeksi lähellä mojitoa ;D.
VastaaPoistaJa voi kiitos ihana!
Sun kuvat on aina olleet tosi houkuttelevia, mutta mun mielestä ehdottmasti huomaa että ne on aina vaan houkuttelevampia :)!
VastaaPoistaJotenkin järkkäri tuo muotoihin syvyyttä ihan eri lailla kuin peruspokkarimeininki. Kunpa sitä jaksaisi itsekin ihan toden teolla innostua perehtymään... ei sitä koskaan tiedä :)!
Mielenkiintoinen ja herkullinen ruokavuosi on sulla(kin) kyllä ollut! Näitä koosteita on vaan niin kiva lukea :)
VastaaPoistaAnna: juu tuon eron pokkarilla ja järkkärillä otetuissa kuvissa huomaa todella selvästi tässäkin postauksessa :D. Tykkään, kun järkkärillä saa hyviä kuvia niin paljon helpommin, mutta toki haluaisin kehittyä vielä lisää. Olisi kiva oppia käyttämään kameraa ihan manuaalisestikin.
VastaaPoistaJa kiitos! :)
Virpi: Äläpä. Olen ollut ihan fiiliksissä kaikkien muiden koosteista :)